Televisio | Solar Films joutuu palauttamaan Vares-sarjan tuet

Innovaatiorahoituskeskus Business Finland on perinyt tuotantoyhtiö Solar Filmsiltä takaisin yli 366 000 euron tuotantotuen korkoineen.

Tuki oli myönnetty MTV Katsomossa esitettävään Vares 2.0 -sarjaan.

Vares 2.0 on Reijo Mäen suosittuihin dekkareihin perustuva kuusiosainen rikossarja, jossa yksityisetsivä Jussi Vares selvittää rikoksia ja katoamistapauksia Turun alamaailmassa. Solar Filmsin tuottaman sarjan on ohjannut Tuukka Temonen. Pääosaa näyttelee Leo Sjöman.

Takaisinperinnän syynä oli se, ettei sarja täyttänyt tuen ehtoja. Televisiosarjan tuotantobudjetin olisi pitänyt olla vähintään 9 500 euroa valmista ohjelmaminuuttia kohden, mutta kustannukset jäivät noin 8 300 euroon.

Solar Films valitti takaisinperinnästä Helsingin hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi valituksen 20. lokakuuta.

Solar Filmsin toimitusjohtajan ja vastaavan tuottajan Jukka Helteen mukaan koko tukisumma käytettiin kyseisen sarjan tuotanto­kustannuksiin.

”Meidän näkökulmasta se suurin ongelma oli se, ettemme tuhlanneet niin sanotusti riittävästi rahaa”, Helle kertoo.

Helteen mukaan minuuttihintavaatimus ei ole aiemmissa vastaavissa tuotannoissa aiheuttanut ongelmia, vaikka se ei olisi täyttynyt.

”Aikaisemmissa tapauksissa tätä yhtä rahoituksen ehtoa ei noudatettu noin kirjaimellisesti.”

Helteen mukaan Solar Films kysyi Business Finlandilta jo Vares 2.0:n valmistuessa, aiheuttaisiko minuuttihinnan jääminen liian pieneksi ongelmia.

”Vastaus oli, että ei, jos muut rahoituksen ehdot täyttyvät.”

Solar Filmsin toimitusjohtajan Jukka Helteen mielestä Business Finlandin rahoitusehdot ovat epämääräiset. Helle kuvattiin 60-vuotis­haastettelussaan vuonna 2021. Kuva: Kari Pullinen

Osapuolet olivat eri mieltä myös siitä, mitä kustannuksia tuotannon kokonaisbudjettiin sai laskea.

Solar Films sisällytti budjettiin tuotannon kiinteitä kuluja, joita Business Finland ei hyväksynyt. Helteen mukaan tuotantoyhtiölle syntyy kustannuksia jo ennen tukihakemuksen jättämistä, mutta Business Finland katsoo projektin ja sen kustannusten alkavan hakemuksen jättämisestä.

”Se on näkökulmaero. Ilman niitä kustannuksia emme toimisi ollenkaan. Jos ei ole henkilökuntaa tai toimitiloja, ei synny tuotantoa.”

Takaisinperintä aiheutti Solar Filmsille vuonna 2024 taloudellisia vaikeuksia – ja aiheuttaa edelleen. Maksettavaksi tuli myös noin 40 000 euroa korkoa, joka oli Helteen mielestä kohtuutonta.

”Meillä oli onneksi silloin hyvin menestynyt tuotanto Myrskyluodon Maija (2024), joka kattoi osan kuluista, mutta otettiin myös lisää pankkilainaa.”

Helle pitää 9 500 euron minuuttihintavaatimusta kohtuuttomana suomalaisille televisiotuotannoille. Hänen mukaansa vaatimus kohdistuu enemmän ulkomaisiin tuotantoihin.

”Ennen vähimmäisvaatimus taisi olla 5 500 euroa per minuutti. 9 500 euroa on jo sen verran, että suomalainen tv-sarjatuotanto ei pysty sen kokoisia budjetteja haalimaan yhtään mistään.”

Solar Films on ollut toiminnassa 31 vuotta, eikä Helteen mukaan vastaavia ongelmia ole koskaan ennen ollut. Solar Films harkitsee valittamista päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Business Finlandin johtavan asiantuntijan Merja Salosen mukaan takaisinperintä käynnistyi, kun tuotannon loppuraportoinnin yhteydessä havaittiin kustannusten jääneen liian pieniksi.

”Vähimmäisvaatimukset eivät ole täyttyneet, eli minuuttihinta on jäänyt liian alhaiseksi.”

Salosen mukaan Solar Films oli myös esittänyt hallintokuluja, joita Business Finland ei ollut hyväksynyt rahoituspäätöksessään. Hänen mukaansa yleiskustannuksia sisältyi jo rahoitusehtojen mukaiseen laskentaan, eikä niiden päälle voinut esittää lisää yleiskustannuksia.

Salonen korostaa, että rahoitusehdot ovat kaikkien nähtävissä Business Finlandin verkkosivuilla ja ne toimitetaan myös rahoituspäätöksen mukana.

Jos tuotannon budjettiin tai muihin suunnitelmiin tulee muutoksia, rahoituksen saajan on Salosen mukaan haettava niille hyväksyntää etukäteen.

”Rahoitusehdot ovat yksiselitteisen selkeät.”

Salosen mukaan kannustintukia peritään takaisin hyvin harvoin.

Koko yli 360 000 euron tuen takaisinperintä perustuu hänen mukaansa rahoitusehtoihin, joiden mukaan tukea ei makseta, jos tuotanto ei täytä vähimmäisvaatimuksia.

”Kohtuullistaminen on erittäin poikkeava menettely, joka voisi olla mahdollinen erittäin painavasta syystä. Asiassa ei ole ilmennyt sellaisia perusteita, että takaisin perittävän avustuksen määrää tai sille määrättyä korkoa tulisi kohtuullistaa.”