Vanhenevaa kalustoa ja täyttämättömiä virkoja – näin säästöt näkyvät pelastuslaitoksilla

Kannuslainen Jukka Toikkanen pelkää, miten Keski-Pohjanmaan maakunnan pelastustoimen käy hyvinvointialueen säästöpaineessa.

Kannus kuuluu Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueeseen, missä aluehallituksen asettama pelastuslaitoksen säästötavoite ensi vuodelle on 350 000 euroa.

On mahdollista, että säästöt leikkaavat juuri Toikkasen kaltaisten sivutoimisten pelastajien varallaolokorvauksista tai jopa sulkevat pieniä paloasemia.

– Jos säästetään niin, että sopimuspalokuntatoiminta lakkaa, tällä alueella ei pystytä tuottamaan pelastuspalvelua, Toikkanen sanoo.

Hän pelkää, että jo puheet sivutoimisten työstä nipistämisestä kostautuvat pitkällä aikavälillä niin, ettei vapaaehtoinen palokuntatyö kiinnosta uusia tulijoita. Silloin toiminta hiipuu, eikä sivutoimisille asemille ehkä löydy vapaaehtoisia.

Pelastusalan säästöistä ollaan huolissaan myös Pelastusalan keskusjärjestössä (SPEK). Palokuntapäällikkö Petri Jaatisen mukaan jonkinlaisia säästöjä tehdään lähestulkoon joka alueella.

Yle kysyi – 19 pelastuslaitosta vastasi

Hyvinvointialueet valmistelevat parhaillaan ensi vuoden talousarvioitaan.

Pelastustoimi on osa hyvinvointialueiden budjetteja, joten siihen kohdistuvat samat säästöpaineet kuin esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluihin kautta maan.

Yle kysyi nyt kaikilta 21 pelastuslaitokselta, miten säästöpaineet näkyvät niiden arjessa ja mihin säästöjä kohdistetaan. Vastauksia saatiin 19 laitokselta.

Lähes kaikki vastasivat, että säästöt ovat vaikuttaneet tai vaikuttavat jatkossa niiden toimintaan.

”Kohtalokasta sammuttaa valoja”

Keski-Pohjanmaalla on säästöjen löytämiseksi pohdittu muutoksia pelastustoimen palveluverkkoon.

Samaa pohdintaa on tehty esimerkiksi Itä-Uudellamaalla, missä ensi vuodelle on asetettu kymmenen prosentin säästötavoite.

SPEKin Petri Jaatisen mukaan keskustelu paloasemaverkon harventamisesta on ongelmallista, sillä pelastajien täytyy saavuttaa kohteet tietyssä ajassa eikä toimintavalmiusajasta ole mahdollista poiketa.

– Se on merkittävä myös poikkeusolojen näkövinkkelistä. Jos tarkastellaan siviilivalmiutta, niin on kohtalokasta sammuttaa valoja paloasemilta ympäri Suomen.

Jaatinen muistuttaa myös, että paloasemaverkosto Suomessa nojaa vahvaan vapaaehtoiseen toimintaan, sillä neljä viidestä pelastajasta on sopimuspelastajia.

Keski-Pohjanmaan turvallisuus- ja pelastuslautakunta ei pystynyt löytämään satojen tuhansien säästöjä, vaan jätti asian aluehallitukselle ja -valtuustolle, kertoo lautakunnan puheenjohtaja Pekka Kauppi (kok.).

”Takapenkillä vain yksi pelastaja”

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella on säästetty jo useampana vuonna. Pelastuslaitoksen mukaan hälytyksille on osalla alueista jouduttu lähettämään vajaavahvuisia yksiköitä, mikä on laitoksen arvion mukaan voinut olla riski jopa työturvallisuudelle.

– Sammutusparin sijaan takapenkillä on vain yksi pelastaja, kirjoittaa vastauksessaan pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta.

Pohjois-Savon säästötarve ensi vuodelle on 800 000 euroa. Laitoksen mukaan se tarkoittaa täyttämättä jääviä virkoja, jolloin osassa työvuoroista on pelastajia paikalla tavoitteita vähemmän.

Satakunnan pelastuslaitos joutuu etsimään seuraavina vuosina 1,4 miljoonan euron säästöt. Tätä työtä tehdään esimerkiksi laskemalla vuorovahvuuksia ja etsimällä synergiaa ensihoidon kanssa työskentelystä. Laitoksen arvion mukaan virkoja jää myös täyttämättä.

Kalusto vanhenee

Usea pelastuslaitos kertoo vastauksessaan, että säästöt vaikuttavat laitoksen kalustoinvestointeihin.

Päijät-Hämeessä on pelastuslaitoksen mukaan karsittu kaluston korjauskuluja ja ostopalveluita.

Etelä-Savossa kalustoinvestointeja on siirretty. Tulevaisuudessa, kun kalusto vanhenee, sen korjauskulut kasvavat, arvioi Etelä-Savo pelastuspäällikkö Tuomo Halmeslahti.

Lapissa sopeutetaan kalustomenoja ja pyritään säilyttämään avun saannin taso nykyisellään, vaikka matkailun arvioidaan kasvattavan tehtävämääriä.

Varallaolosta luovuttu tai ollaan luopumassa

Kainuussa, Keski-Suomessa ja Pohjanmaalla on jo karsittu sopimushenkilöstön varallaolosta, pelastuslaitokset kertovat.

Varallaolo tarkoittaa sitä, että työntekijä on työajan ulkopuolella, mutta hälytyksen tullessa valmis lähtemään töihin.

Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella varallaolosta säästäminen on edessä ensi vuonna, vastaa pelastusjohtaja Markus Viitaniemi. Viitaniemen mukaan riskiperustainen varallaolo otetaan alueella jatkossa tarvittaessa käyttöön.

Etelä-Karjalassa ja Pohjois-Karjalassa etsitään synergiaetua yhdistämällä asemia.

Osa pelastuslaitoksista investoi

Osa pelastuslaitoksista kertoi vastauksissaan myös tulevista ja suunnitteilla olevista investoinneista.

Esimerkiksi Pirkanmaan pelastuslaitos, joka viime vuosina on leikannut tarvike- ja koulutusmäärärahoista, aikoo rakentaa useita uusia paloasemia.

Helsingissä on viime vuosina kasvatettu asemaverkostoa ja palveluita. Pelastuslaitos varautuu kuitenkin vähenevään rahoitukseen ja sille laaditaan lähivuosiksi tuottavuusohjelma.

Uusia paloasemia suunnitellaan myös Keski-Uudellamaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla.