Uhkausten alkuperän jäljittäminen on kesken, mutta Financial Timesin lähteiden mukaan osa viranomaisista on vakuuttuneita Venäjän osallisuudesta.

Finnairin matkustajalentokone lentää hämärässä.
Finnairin matkustajakone nousi Helsinki-Vantaan lentokentältä 3. marraskuuta 2026. Ainakin kahteen Finnairin Helsingistä lähteneeseen lentoon kohdistui torstaina perätön pommiuhkaus. Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva

12:42

Eurooppalaiset viranomaiset selvittävät, onko Kreml-mielisillä aktivisteilla tai hakkeriryhmillä yhteys Euroopan pommiuhkauksiin, The Financial Times (FT) uutisoi nimettömiin turvallisuuslähteisiin viitaten.

FT:n lähteet korostavat, että uhkien syiden selvittäminen ja varmaan vastuun osoittaminen ovat vielä kaukana. Useiden maiden tiedustelu- ja turvallisuuspalvelut tutkivat uhkausten alkuperää yhdessä.

Osa eurooppalaisista tiedustelulähteistä pitää Venäjää todennäköisimpänä syyllisenä motiivin, toimintatavan, alustavien löydösten ja aiempien tapausten perusteella.

Euroopan lennoille tehtiin tällä viikolla kymmeniä aiheettomia pommiuhkauksia, jotka johtivat muun muassa evakuointeihin ja reittimuutoksiin. Lisäksi eurooppalaisia medioita uhattiin Irlannissa, Britanniassa ja Bulgariassa.

Italian viranomaisille lähetetty uhkaus oli allekirjoitettu Miesten valtio -ääriverkoston nimissä, mutta yhteys samannimiseen venäläisverkostoon on vielä epävarma. Verkoston perustaja on kiistänyt yhteyden uhkauksiin.

Muut viestit ovat tulleet anonyymeiltä tileiltä eri puolilta maailmaa. Yhden viestin alkuperä jäljitettiin Kolumbiaan.

FT:n mukaan tiedusteluviranomaiset eivät usko, että uhkausten takana olevat tahot olisivat todellinen uhka Euroopan siviili-ilmailulle.

Lähteen mukaan Kreml tuntee rajansa

Vaikka uhkausten jäljet johtaisivat Venäjä-mielisiin toimijoihin, Venäjän tiedustelupalvelun rooli uhkauksissa on epäselvä, FT:n lähteet toteavat.

Yksi FT:n virkamieslähde huomauttaa, että Venäjällä on oma logiikkansa sen suhteen, mihin se iskee ja miten pitkälle se on valmis menemään. Lähteen mukaan Kreml tiedostaa, että siviililentokoneen tahallinen pudottaminen Euroopassa olisi niin vakava teko, että se todennäköisesti laukaisisi Naton sotilaallisen vastatoimen.

Hybridi-iskujen määrä Euroopassa on kasvanut kuluvana vuonna. Venäjään liitetyissä drooni-iskuissa on kuitenkin ollut yhteys Ukrainan sotilaalliseen tai logistiseen tukeen, FT kirjoittaa.

Esimerkiksi Saksan Leipzigin kentältä viime vuonna löydetty räjähdelastissa ollut drooni löydettiin ukrainalaisen rahtikoneen läheltä. Saksa epäilee iskusta Venäjää.

Source: Yle · Heidi Puomisto

At a glance

Topic
World
Country
🇫🇮 FI
Publisher language
FI
Added to Allnira