Väkivalta päiväkodeissa herätti päättäjät – näin Lappeenranta yrittää katkaista kierteen

Väkivalta päiväkodeissa on noussut puheenaiheeksi valtakunnallisesti. Yle kertoi tällä viikolla, että Tampereen päiväkodeissa ilmoitukset lasten työntekijöihin kohdistamasta väkivallasta ovat lisääntyneet voimakkaasti.

Myös Lappeenrannan päättäjät ovat nostaneet asian esille. Lappeenrannan lasten ja nuorten lautakunta teki lokakuussa kokouspöytäkirjaansa erillisen merkinnän siitä, että lasten väkivaltatapausten määrä on viime vuosina kasvanut sekä varhaiskasvatuksessa että perusopetuksessa.

Väkivalta tarkoittaa sitä, kun lapsi satuttaa aikuista tai toista lasta esimerkiksi heittämällä tavaroita kohti, lyömällä, potkimalla tai puremalla.

Yksittäisiä tapauksia

Lappeenrannassa väkivaltatapaukset ovat varhaiskasvatuksessa vuosittain yksittäisiin tilanteisiin, ryhmiin tai lapsiin liittyviä, kertoo varhaiskasvatusjohtaja Mirva Nousiainen.

– Tämänkokoisessa kaupungissa ei puhuta monista, mutta ilmiö on tunnistettavissa, hän sanoo.

Työntekijöiden on tehtävä ilmoitus tapauksista. Välttämättä kaikista yksittäisistä tilanteista ei kuitenkaan ole tehty ilmoitusta. Kaupunki muistuttaa henkilöstöä kirjaamisen tärkeydestä.

Tapauksia on Nousiaisen mukaan niin vähän, ettei hän voi kertoa niistä tarkemmin lasten ja vanhempien yksityisyydensuojan takia.

Hän huomauttaa, että ilmiö on nyt valtakunnallisesti ajankohtainen ja siitä puhutaan paljon, mutta tapausmäärät eivät välttämättä kasva tasaisesti vuodesta toiseen.

– Esimerkiksi yksittäisen lapsen siirtyminen toiseen ryhmään voi katkaista tilanteen. Väkivalta on hyvin tilannesidonnaista, Nousiainen kuvailee.

Hän muistuttaa myös, että puhuttaessa väkivallasta alle kouluikäisten lasten kohdalla on muistettava se, että lapsen itsesäätelytaidot eivät ole vielä kehittyneet.

– Lapsi tarvitsee runsaasti aikuisen tukea sekä itsesäätely- että vuorovaikutustaitojen harjoitteluun ja opetteluun, Nousiainen lisää.

Oma kouluttaja reagoi nopeasti

Työnantaja on vastuussa siitä, että varhaiskasvatus on turvallista sekä lapsille että henkilökunnalle.

Lappeenrannan kaupunki on alkanut kouluttaa varhaiskasvatuksen henkilöstöä kohtaamaan väkivaltatilanteita. Kaupungilla on oma kouluttaja, varhaiskasvatuksen erityisopettaja Sirpa Salmela.

Hän on alkusyksystä lähtien kouluttanut henkilöstöä säännöllisesti Avekki-nimisellä menetelmällä.

Siinä aikuinen ennakoi haastavan tilanteen, pysyy rauhallisena ja ohjaa sen turvallisesti läpi. Tilanne käydään lapsen ja huoltajien kanssa läpi aina jälkeenpäin.

Nousiaisen mukaan kymmeniä varhaiskasvatuksen työntekijöitä on koulutettu, ja tavoitteena on kouluttaa loputkin.

Lappeenrannassa menetelmän käyttö on vielä alkuvaiheessa, mutta Salmelan mukaan tuloksia näkyy jo. Henkilöstö on alkanut koulutuksen myötä huomaamaan arjessa tilanteita, jotka voisivat johtaa väkivaltatilanteisiin.

– He ovat oppineet ennaltaehkäisemään ja ennakoimaan tilanteita aiempaa paremmin.

Ennakointi edellä

Salmelan mukaan yleisin virhe, jonka kouluttamaton aikuinen tekee tilanteessa, jossa lapsi on aggressiivinen, on ennakoinnin puute. Aikuinen ei ole tilanteen päällä, vaan antaa sen edetä.

– Kaikki avaimet on kasvattajien käsissä. Meidän pitäisi olla aina pari askelta edellä tilanteessa. Silloin pystymme vaikuttamaan väkivaltatilanteeseen, hän toteaa.

Hänen mukaansa lapsen levottomuuden ja aggressiivisuuden taustalla on usein yksinkertaisia perustarpeita, joita ei ole tyydytetty. Näitä ovat nälkä, jano, väsymys, vessahätä, kylmyys tai kuumuus.

Lasten stressitasot voivat olla hyvin korkeat jo ennen kuin tilanteet kärjistyvät.

– On meidän kasvattajien tehtävä pohtia, miten korkeita stressitasoja saadaan madallettua, hän sanoo.

Salmela puhuu tässä tapauksessa lapsista, joilla ei ole erityisen tuen tarpeita.

Lapset mallintavat aikuisten käytöstä

Varhaiskasvatuksen erityisopettaja Sirpa Salmela painottaa lasta kunnioittavaa ja arvostavaa vuorovaikutusta. Koulutuksessa käsitellään paljon myös kasvattajien omia tunteita ja ammatillisuutta.

– Omat tunteet ovat ihan ok, mutta se ratkaisee, miten toimii tilanteessa.

Salmela uskoo, että koulutuksen avulla pahimmat väkivaltatilanteet voidaan poistaa lähes kokonaan.

Hänen mukaansa aikuisen ja lapsen välisen vuorovaikutuksen malli siirtyy myös lasten keskinäiseen kanssakäymiseen.

– Jos me kasvattajat olemme lasten kanssa hyvässä vuorovaikutuksessa, kunnioitamme ja arvostamme heitä, se näkyy myös lasten kesken. Eli miten puhutaan kaverille ja kohdellaan toista, Salmela sanoo.