Uhat | Sisäministeriö kehottaa varautumaan datakeskuksiin kohdistuviin terroritekoihin

Sisäministeriö mainitsee juuri julkaisemassaan kansallisessa riskiarviossa datakeskukset mahdollisina terroritekojen kohteina.

Riskiarvion mukaan terroristiset teot voivat kohdistua fyysiseen infrastruktuuriin, kuten datakeskuksiin ja tietoliikenneverkkoihin. Tällainen isku voisi estää datakeskuksen tai tietojärjestelmän toiminnan.

Riskiarvion mukaan myös sotilaallisissa kriiseissä datakeskuksiin voidaan kohdistaa fyysisiä iskuja, joista voi seurata laajoja ja pitkäkestoisia häiriöitä.

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) syyskuisen tilaston mukaan Suomessa oli julkistettu jo 145 datakeskushanketta. Niistä 60 oli tullut vireille vuoden 2026 aikana.

Supon ylitarkastaja Veli-Pekka Kivimäki kertoi riskiarviota koskevassa lehdistötilaisuudessa, että konkreettista datakeskuksia koskevaa terrori-iskujen uhkaa ei tällä hetkellä ole.

”Kyse on yleisesti varautumisesta siihen, että millaisia nämä kohteet voisivat olla. Jos katsotaan esimerkiksi Ukrainan sotaa, datakeskukset on otettu sotilaallisiksi kohteiksi”, Kivimäki sanoo.

Sisäministeriön kansliapäällikkö Matti Sarasmaa kertoo, että ministeriö on halunnut tuoda kiihtyvään ”datakeskusbuumiin” ja sitä koskevaan keskusteluun mukaan vähemmälle huomiolle jääneen turvallisuusnäkökulman.

Kivimäki kertoo, että datakeskukset voivat olla keskenään varsin erilaisia. Kansallisesti kriittisissä datakeskushankkeissa on pitkäjänteisesti huomioitu turvallisuushuolet, hän sanoo.

Datakeskuksia käsitellään riskiarviossa osuudessa, joka koskee ”tiedon käytettävyyttä”. Se on yksi kolmesta uudesta kansallisessa riskiarviossa erikseen käsiteltävästä riskistä. Sen toteutuminen arvioidaan mahdolliseksi.

Häiriöt tiedon kulussa voivat vaikeuttaa viranomaisten päätöksentekoa ja keskeyttää julkisia palveluita.

Sisäministeriön uusi kansallinen riskiarvio tunnistaa yhteensä 24 Suomeen kohdistuvaa riskiä.

Siinä arvioidaan uhkia ja häiriötilanteita, joilla voisi olla laajoja vaikutuksia yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin.

Uusia erikseen käsiteltäviä riskejä ovat tiedon käytettävyyden häiriintyminen, globaalien arvo- ja tuotantoketjujen häiriöt sekä osaavan työvoiman saatavuus häiriötilanteissa.

Riskejä arvioidaan nyt neljässä todennäköisyysluokassa, joita ovat epätodennäköinen, mahdollinen, melko todennäköinen ja todennäköinen. Arviointi koskee noin viiden vuoden ajanjaksoa.

Todennäköisiksi arvioidaan informaatiovaikuttaminen sekä poliittinen ja taloudellinen vaikuttaminen ja painostus.

Melko todennäköisinä pidetään muun muassa uuden pandemian tai laajalle levinneen epidemian, rahoitusjärjestelmän häiriön ja suurten maastopalojen riskiä. Samaan luokkaan kuuluu myös merellinen monialaonnettomuus, jonka uhkaa kasvattavat Suomenlahdella Venäjän varjolaivasto ja droonihyökkäykset.

Riskiarvion tavoitteena on tukea yhteiskunnan varautumista. Edellinen kansallinen riskiarvio julkaistiin vuonna 2023.