Seurakuntavaalit toimivat myös poliitikkojen harjoituskenttänä – näitä nuoria päätöksenteko kiinnostaa jatkossakin

18-vuotias opiskelija Säde Särkijärvi on ehdolla marraskuussa järjestettävissä seurakuntavaaleissa. Tavoite on kuitenkin korkeammalla. Politiikka kiinnostaa Särkijärveä myös laajemmin tulevaisuudessa.

– Ajattelen, että politiikka kiinnostaa ja politiikassa olisi kiva olla mukana tulevaisuudessa, että olisi kiva vaikuttaa asioihin, hän sanoo.

Särkijärvi ei olisi ensimmäinen laatuaan, jos hän jokin päivä ponnistaisi vielä valtakunnan politiikkaan. Moni politiikassa pitkällekin edennyt on hankkinut ensimmäisen ehdokaskokemuksensa seurakuntavaaleissa.

Muun muassa nykyiset kansanedustajat Antti Häkkänen (kok.), Matias Mäkynen (SDP) ja europarlamentaarikko Maria Ohisalo (vihr.) ovat Kirkko- ja kaupunki -lehden mukaan aikanaan vaikuttaneet seurakuntien luottamuselimissä.

Toisin kuin monilla muilla nuorilla ehdokkailla, Särkijärvellä on jo kokemusta luottamustehtävistä. Hän on toiminut viimeiset kaksi vuotta Mäntsälän nuorisovaltuuston puheenjohtajana, sitä ennen pari vuotta jäsenenä, ja toiminut myös Keski-Uudenmaan nuorisovaltuuston jäsenenä.

Kuluvana syksynä hän pääsi tutustumaan eurooppalaiseen päätöksentekoon nuorisovaltuuston matkalla EU-komissioon Brysseliin.

Jos eduskuntavaalit järjestettäisiin nyt, Särkijärvi äänestäisi vasemmistoliittoa.

Seurakunnat ovat kuin yhteiskunta pienoiskoossa

Seurakuntavaalit kiinnostavat nyt nuoria. Marraskuun puolivälissä järjestettävissä evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntavaaleissa nuorten ehdokkaiden määrä on kasvanut selvästi. Monin paikoin alle 30-vuotiaiden osuus on noussut lähes 18 prosenttiin.

Kirkkovaltuustoihin pyrkii näissä vaaleissa 624 ja seurakuntaneuvostoihin 324 nuorta.

Seurakunnat ovat myös hyvä paikka nuorelle tutustua yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Ne ovat monessa suhteessa kuin yhteiskunta pienoiskoossa.

Ehdokasasettelu seurakuntavaaleissa on kuitenkin varsin kevyesti säädeltyä. Ehdokaslistan voi perustaa kymmenen seurakunnan vähintään 16-vuotiasta jäsentä. Ehdokkaiden on kuitenkin oltava vähintään 18-vuotiaita ja konfirmoituja.

Nytkin mukana on niin eduskuntapuolueiden tunnuksia kantavia kuin hyvinkin paikallisia tai muun asian ympärille koottuja listoja. Osa listoista siis liittyy puolueisiin ja osa ei.

Särkijärvi on seurakuntavaaleissa ehdolla Tulkaa kaikki Mäntsälä -ehdokaslistalta.

Särkijärvi on ollut aktiivinen seurakunnan jäsen 14-vuotiaasta lähtien, ja seurakunnalla on ollut merkittävä rooli hänen elämässään.

– Haluan sen myös jatkuvan sellaisena, hän sanoo.

Särkijärven keskeinen viesti koskee seurakunnan avoimuutta. Hän toivoo, että kirkko ja sen seurakunnat pysyisivät avoimina kaikille taustasta riippumatta.

– Seurakunnan pitäisi olla turvallinen paikka ihan kaikille.

Jos hän tulee valituksi, hän haluaa viedä eteenpäin yhdenvertaisuutta sekä parantaa nuorten ja lasten huomioimista seurakunnan toiminnassa.

– Toivon, että nuoria otettaisiin enemmän päätöksentekoon mukaan. Sitä on esimerkiksi Mäntsälässä yritetty, mutta se ei ole viime aikoina kovin hyvin toiminut. Aktiivisia nuoria tarvitaan lisää, ja heitä täytyisi jollain tapaa aktivoida, Särkijärvi kertoo.

Nuorelle ehdokkaalle seurakuntavaalit on otollinen paikka myös siinä mielessä, että niissä saavat äänestää yli 16-vuotiaat kyseisen seurakunnan jäsenet.

16-vuoden äänioikeusikää Särkijärvi pitää hyvänä asiana, vaikka suhtautuu samalla realistisesti nuorten äänestysaktiivisuuteen.

– Se on tosi hyvä asia, että pystytään aktivoimaan nuoria päätöksentekoon jo hyvissä ajoin. Toisaalta nuorten äänestysprosentti on sen verran pieni, että sillä ei kauheasti ole merkitystä, mutta joillekin sillä saattaa olla, hän toteaa.

Nuorten osuus päätöksenteossa on vähäistä

Agrologiksi opiskeleva 24-vuotias Leevi Weckström on yksi marraskuun seurakuntavaalien ehdokkaista Nurmijärvellä.

Hän kertoo lähteneensä mukaan ehdokkaaksi, kun häntä pyydettiin.

– Olen kasvanut omassa henkilökohtaisessa uskossani Kristukseen koko ikäni, jonka lisäksi olen nuoruudesta asti ollut kiinnostunut yleisesti yhteiskunnallisista asioista ja päätöksenteosta, Weckström kertoo.

Jos eduskuntavaalit järjestettäisiin nyt, Weckström äänestäisi keskustaa.

Hän on osallistunut Keskustanuorten tapahtumiin ja ollut mukana puoluekokouksessa, mutta ei ole ollut ehdokkaana kunnallisvaaleissa. Seurakuntavaaleissa hän on ehdolla Nurmijärven Kirkko kuuluu kaikille - Keskusta -ehdokaslistalla.

Omia tulevaisuuden poliittisia tavoitteitaan hän ei halua tässä vaiheessa vielä kommentoida.

– Ehkä on vähän liian aikaista lähteä kommentoimaan valtakunnan politiikkaan liittyviä ajatuksia, Weckström sanoo.

Weckström nostaa esiin kaksi teemaa, joita hän haluaisi viedä eteenpäin, jos tulee valituksi: ympäristö- ja turvallisuuskysymykset.

– Ne ovat sellaisia asioita, jotka itseäni kiehtoisi viedä seurakuntamaailmassakin eteenpäin, hän sanoo.

Nuorten osallisuus toteutuu Weckströmin mukaan hyvin leireillä ja sosiaalisessa mediassa. Varsinaisessa päätöksenteossa tilanne on hänen mielestään toinen.

– Semmoisessa konkreettisessa päätöksenteossa [nuorten osallisuus on] valitettavan vähäistä, Weckström toteaa.

Hän pitää hyvänä asiana, että seurakuntavaaleissa äänioikeus on jo 16-vuotiailla, ja kannattaa ehdottomasti myös äänioikeusikärajan laskemista 16 vuoteen eduskuntavaaleissa.

Nuorten kohtelu on usein vanhanaikaista

Siviilipalvelustaan suorittava 18-vuotias opiskelija Aku Virmanen on ehdolla seurakuntavaaleissa Helsingin Kallion seurakunnassa, Kirkko kaikille Kalliossa -listalla.

Kuten moni muukin nuori, hän on tullut mukaan seurakunnan toimintaan rippikoulun käymisen myötä. Aiemmassa kotiseurakunnassaan, Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnassa, hän oli mukana nuorten vaikuttajaryhmässä.

– Olen yläasteesta saakka ollut mukana kaikessa, mitä minulla on ympärillä, hän sanoo.

Seurakuntavaalien vaalikoneessa Virmanen ilmoitti äänestävänsä eduskuntavaaleissa vihreitä. Omaa uraa politiikan parissa hän ei sulje pois, vaikka se ei ole varsinainen tavoite.

– Olen lähtökohtaisesti sitä mieltä, että on ajankohtaista pohtia, pitäisikö eduskuntavaaleissakin voida äänestää jo 16-vuotiaana, hän toteaa.

Virmanen osallistui pari vuotta sitten myös nuorten vaikuttajaseminaariin. Siellä hän huomasi, että nuorten kohtelussa eri seurakunnissa on huomattavia eroja.

– Monissa seurakunnissa se, miten nuoria kohdellaan, on tosi vanhanaikaista ja huonohkoa, hän kertoo.

Mikkelissä ja Kalliossa tilanne on ollut hänen mukaansa hyvä.

– Siitä olen tosi onnellinen, mutta jossain menee huonommin. Kehitystä vaaditaan kyllä ihan joka seurakunnassa, hän sanoo.

Ennen kaikkea Virmanen haluaa murtaa seurakuntalaisuutta koskevia luutuneita käsityksiä.

– Haluaisin poistaa nuorilta ajatusta siitä, että on yksi tapa uskoa tai olla seurakuntalainen.

Hän haluaisi seurakunnan ottavan myös nykyistä enemmän kantaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin.

– Toivon, että seurakunta ottaisi yhteiskunnassa enemmän vastuuta, kommentoisi yhteiskunnallisia asioita ja ottaisi kantaa siihen, millaisissa oloissa me täällä elämme, hän sanoo.

Eduskuntapuolueet vahvasti mukana

Seurakuntavaaleissa ehdokkaita asettavien valitsijayhdistysten kytkökset muuhun poliittisen toimintaan vaihtelevat.

Mukana on niin eduskuntapuolueiden tunnuksia kantavia, kuin hyvinkin paikallisia tai muun asian ympärille koottuja listoja.

Nuorten ja muidenkin ehdokkaiden esittäytymistä ja äänestäjien valintaa helpottamaan Kirkkohallitus on laatinut nettiin vaalikoneen. Siinä ehdokkailta kysyttiin muun muassa, mitä puoluetta he äänestäisivät, jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt.

Suurin yksittäinen vastaajaryhmä ei halunnut kertoa kannattamaansa puoluetta. Peräti 2 136 ehdokasta valitsi vaalikoneessa vaihtoehdon ”En halua kertoa”. Vastaamatta jättäneitä oli siis enemmän kuin minkään yksittäisen puolueen ilmoittaneita.

Puolueista selkeästi suosituin ehdokkaiden ilmoittamissa kannoissa oli keskusta, jota kannatti 1 847 ehdokasta. Toiseksi suosituin on kokoomus 1 325, ja kolmantena tulee SDP 1 219 kannattajalla. Nämä kolme puoluetta muodostavat vaalikoneeseen vastanneiden ehdokkaiden kärkikolmikon selvällä erolla muihin puolueisiin.

Kristillisdemokraatteja ilmoitti äänestävänsä 838, vihreitä 523 ja perussuomalaisia 353 ehdokasta. Hieman niiden perässä löytyvät vasemmistoliitto 315 ja RKP 273 ehdokkaalla. Liike Nyt sai tukea 22 ehdokkaalta.