”Kyllä tämä on lupaavaa” – asiantuntija yllättyi Persianlahden öljykuljetuksista

Hauraan Hormuzinsalmen kautta on kuljetettu lokakuussa enemmän raakaöljyä kuin kertaakaan Iranin sodan syttymisen jälkeen.

Näin siitäkin huolimatta, että Iran on iskenyt toistuvasti öljytankkereihin salmessa ja Yhdysvallat on tehnyt kostoiskuja Iranin sotilaskohteisiin.

Myös koko Persianlahden raakaöljykuljetukset ovat nousseet sotaa edeltävälle tasolle.

Lähi-idän öljykuljetusten kasvaneita määriä voi pitää alueen vaaralliseen tilanteeseen nähden yllättävinä, sanoo Keskuskauppakamarin johtava liikenneasiantuntija Hanna Kalenoja.

– On yllätys, että öljymäärät ovat nousseet keskimäärin yli 15 miljoonaan barreliin päivässä sotatilanteesta huolimatta.

Videolla näky merimiinaan Hormuzinsalmella ajanut tankkeri ja salmen normaalia alusliikennettä:

Analytiikkayhtiö Kplerin mukaan Persianlahden öljykuljetukset olivat viime viikolla keskimäärin yli 24 miljoonaa barrelia päivässä. Ennen Iranin sotaa taso oli 23,3 miljoonaa barrelia päivässä.

– Öljyn maailmanmarkkinatilanne on parantunut, mutta isoja epävarmuuksia on yhä, Kalenoja sanoo.

Öljykuljetusten kasvu johtuu siitä, että raakaöljyä kuljetetaan Punaisenmeren ja Omaninlahden kautta sekä putkia pitkin maateitse.

– Kyllä tämä on lupaavaa. Lähi-idän maat ovat pystyneet löytämään vaihtoehtoisia reittejä öljykuljetuksille. Jatkoa ajatellen on erittäin tärkeää, että vaihtoehtoisia reittejä käytetään pysyvästi.

Tankkereihin on isketty kymmeniä kertoja lokakuussa

Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten turvallisuusjärjestelyt ovat auttaneet öljytankkereita pääsemään Hormuzinsalmen läpi, vaikka alueella tehdään toistuvasti iskuja.

Liikenne perustuu Yhdysvaltojen suojaamaan reittiin Omanin rannikolla ja siihen, että Iran sallii osan alusliikenteestä.

– Suurin osa liikenteestä kulkee alusten AIS-järjestelmä sammutettuna turvallisuussyistä, Kalenoja sanoo.

AIS on alusten sijainnin tunnistamiseen ja sijainnin määrittämiseen käytettävä järjestelmä.

Iran on iskenyt salmessa aluksiin, joilla ei ole Iranin mukaan ollut sen lupaa liikennöintiin. Iranin pyrkimyksenä on kontrolloida reittejä ja liikennöinnin ehtoja salmessa.

– Iran ja Oman sopivat lokakuun alussa turvallisiksi tarkoitetuista käytävistä salmen sisällä. Iran on ilmoittanut estävänsä hyväksymiensä reittien ulkopuolella tapahtuvan liikenteen.

Viimeksi torstaina Iran ilmoitti, että seitsemän öljytankkeria oli vahingoittunut Hormuzinsalmessa joko iskuista tai merimiinoista.

Lokakuussa on raportoitu jo kymmenistä iskuista öljytankkereita vastaan.

Huonon turvallisuustilanteen takia monet suurista varustamoista eivät kuljeta tällä hetkellä lainkaan öljyä Persianlahdella.

– Liikenne ei missään tapauksessa ole vielä normaalia ja kaikki varustamot eivät ota riskiä, että lähtisivät hakemaan sieltä öljyä, Kalenoja toteaa.

– Persianlahdelta öljyä kuljetetaan poikkeuksellisen turvallisuustilanteen takia siten, että pienet alukset vievät öljyn Hormuzinsalmen läpi ja lastaavat sen suurempiin tankkereihin salmen eteläpuolella.

Öljyn hinnan odotetaan laskevan ensi vuonna

Öljyn hinta on pysynyt korkeana, mutta ensi vuodeksi ennustetaan hinnan merkittävää laskemista, arvioi Kalenoja.

– Ensi vuonna päädyttäisiin ennusteiden mukaan 80-90 dollarin tasoon barrelilta. Alkuvuonna voitaisiin olla jo alle sadan dollarin hinnassa, mutta se riippuu Lähi-idän turvallisuustilanteesta.

Öljyn maailmanmarkkinahinta voi tasoittua, jos tilanne Lähi-idässä rauhoittuisi tai vaihtoehtoiset reitit vakiintuvat pysyviksi.

– Tilanne on herkkä. Jos Yhdysvallat hyökkää marraskuun välivaalien jälkeen Iraniin, sillä on varmasti vaikutusta öljyn saatavuuteen maailmanmarkkinoilla.

– Raakaöljyn hintaa enemmän polttoaineiden hintaa paineistaa niukka öljynjalostamokapasiteetti, jota Lähi-idän ja Venäjän jalostamoihin kohdistuneet iskut ja toimitushäiriöt ovat leikanneet.

Kalenojan mukaan nykyisessä tilanteessa tarvittaisiin lähes koko maailman jalostamokapasiteetti, jotta kysyntään voitaisiin vastata.

– Öljyn saatavuuden paraneminen ei yksin ratkaise polttoaineiden korkeaa hintaa.

Pulaa on tällä hetkellä varsinkin keskitisleistä eli dieselistä, kevytpolttoöljystä ja lentopetrolista. Dieselin maailmanmarkkinahinta on nyt yli kaksi kertaa niin korkea kuin ennen Iranin sotaa.

– Dieselin ja kevyen polttoöljyn osalta tilanne on haastava. Talvea kohti hinta voi nousta, jos tilanne Persianlahdella kiristyisi. Polttoaineiden hinnat tuskin laskevat merkittävästi ennen kuin Lähi-idän jalostamot toimivat täydemmällä kapasiteetilla, arvioi Keskuskauppakamarin johtava liikenneasiantuntija Hanna Kalenoja.