Osa transnuorista tilaa sukupuolihormoneja nettiklinikoilta ulkomailta – nuorisogynekologi varoittaa riskeistä

Sukupuoli-identiteetin tutkimuksiin hakeutuu vuosittain noin 200 suomalaista nuorta, jotka kokevat olevansa jotain muuta sukupuolta kuin heille syntymässä määritelty sukupuoli.

Noin 85 prosenttia tutkimuksiin tulevista nuorista on syntymässä määritelty tytöiksi. Tarkkaa syytä tälle ei tiedetä, kertoo nuorisogynekologi Elina Holopainen. Hän vastaa HUSissa transdiagnoosin saaneiden nuorten somaattisesta hoidoista.

Holopaisen mukaan tietoisuus transsukupuolisuudesta ja palveluiden olemassaolosta on voinut aivan asianmukaisesti lisätä kysyntää.

Taustalla vaikuttaa todennäköisesti myös muita yhteiskunnallisia ja sosiaalisia syitä.

– Näin jyrkkä äkillinen biologisten tyttöjen osuuden kasvaminen juuri nuorten somea käyttävien ikäluokassa herättää väkisinkin ajattelemaan, kuinka pysyvästä ilmiöstä kenenkin kohdalla on kysymys, Holopainen pohtii.

Hormoneja tilataan ulkomailta nettiklinikoilta

Alaikäisten nuorten sukupuoli-identiteetin tutkimukset tehdään Helsingin ja Tampereen yliopistollisten sairaaloiden transpoliklinikoilla.

Vain pienelle osalle nuorista asetetaan tutkimusjakson päätteeksi diagnoosi transsukupuolisuudesta. Heille voidaan aloittaa sukupuoliominaisuuksia muokkaava hormonihoito.

Suurin osa sukupuoli-identiteetin tutkimuksissa olleista nuorista ei kuitenkaan saa diagnoosia eivätkä siten myöskään hormonihoitoa, vaikka he itse niitä toivoisivat.

Siksi jotkut päättävät hankkia estrogeeni- tai testosteronireseptin omin päin joltain EU:n alueella toimivalta klinikalta.

Nuorisogynekologi Elina Holopainen on ulkomailta hankituista hormoniresepteistä huolissaan.

– Kyllä meillä HUSissa aika ajoin on sellaisia nuoria, joko alaikäisiä tai juuri täysi-ikäisiä, jotka eivät edes osaa nimetä mikä hormoni heillä on käytössä tai millä annoksella. He ovat sen jostain hankkineet ja ovat tyytyväisiä siihen, että ne muuttavat kehoa toivotulla tavalla.

Yle kertoi tänään nuoresta, joka 17-vuotiaana otti yhteyttä Imago-klinikkaan ja sai sitä kautta reseptin testosteronihoitoon.

Hän on käyttänyt hormonigeeliä reilun vuoden ajan ja kokee olonsa paremmaksi kuin ennen hormonien aloittamista.

Nettiklinikka ei vaadi transdiagnoosia

HUSissa nuoret aloittavat sukupuoli-identiteetin tutkimusjakson keskimäärin 16-vuotiaana ja ne, jotka saavat transdiagnoosin, aloittavat hormonihoidon keskimäärin 18-vuotiaana.

Virallisessa hoidossa alaikäisille määrätään hormonihoitoa äärimmäisen harvoin. Sen sijaan ulkomaisilta klinikoilta reseptin voi saada myös alaikäisenä.

EU:n alueella toimivien lääkäreiden määräämät reseptit ovat voimassa myös Suomessa. Nettiklinikalta hormonireseptin voi saada ilman transdiagnoosia.

Elina Holopainen ei itse tunne tällaisten klinikoiden toimintaa, mutta suhtautuu niihin varauksellisesti.

– Pidän aika arveluttavana, että siellä kaikki asiat perustuvat potilaan omaan ilmoitukseen eikä käydä läpi diagnosointiprosessia. Potilasta ehkä kehotetaan erilaisiin verikoeseurantoihin, mutta niitä ei kuitenkaan vaadita reseptin saamiseen.

Holopainen arvioi, että osa itsenäisesti hormonihoidon aloittaneista osaa toimia kuten klinikalta ohjeistetaan. Osa saattaa kuitenkin esimerkiksi kustannussyistä jättää käymättä ohjeistetuissa verikokeissa.

Pitkäaikaisen hormonihoidon kaikkia riskejä ei tunneta

Hormonihoitoon liittyvä tutkimustieto on Holopaisen mukaan toistaiseksi vähäistä. Nuoren oma toive aloittaa hormonihoito voi puolestaan olla hyvin vahva.

Nuori saattaa ajatella, että hormonihoito ratkaisee paitsi sukupuoleen liittyvän ahdistuksen myös muutkin hänen ongelmansa.

Fyysisesti terveille ihmisille hormonihoito ei yleensä aiheuta suuria riskejä. Toisaalta hormoneja pitää käyttää koko loppuelämän ajan, jolloin myös riskit kasvavat.

Feminisoiva estrogeeni voi esimerkiksi vähentää seksuaalista halua.

– Estrogeeni aiheuttaa sen, että rinnat kasvavat, kivekset pienenevät ja useimmiten libido heikkenee ja erektiokyky alenee. Osan mielestä se on hyvä ominaisuus, osa kokee sen hankalana. Lisäksi siittiötuotanto alentuu tai loppuu, ja se käynnistyy aika huonosti myöhemmin vaikka hormonihoitoja tauottaa.

Maskulisoivan testosteronin vaikutusta hedelmällisyyteen ei vielä tunneta hyvin.

– Jos syntymässä tytöksi määritetylle henkilölle annetaan pitkäaikaisesti testosteronia siten, että veren testosteronipitoisuudet vastaavat aikuisen miehen testosteronipitoisuuksia, niin ei meillä ole käsitystä siitä, mitä se mahdollisesti tekee munasolujen laadulle, jos niitä haluttaisiin joskus käyttää hedelmöittymiseen.

Terveydenhuollon seurannassa toteutetun hormonihoidon tavoitteena on parantaa ihmisen hyvinvointia ja elämänlaatua, Holopainen muistuttaa.

Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella. Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostitse osoitteeseen tuomo.bjorksten@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.

Ladataan lomaketta...