Kulttuuriperinteet | Muskarien rahoitus voi riippua siitä, voiko vauva suorittaa opintopisteitä

Muskarien eli pienten lasten musiikkileikkikoulujen tulevaisuus on herättänyt huolta. Taiteen perusopetuslakia ollaan uudistamassa, ja muutoksen pelätään leikkaavan muskareiden rahoitusta.

Tähän saakka muskarit ovat saaneet valtiolta rahoitusta, koska niille on voitu suunnata taiteen perusopetuksen rahoitusta. Varhaisiän opintoja on voitu laskea mukaan oppimäärän päälle.

Opetushallituksen (OPH) yksikön päällikön opetusneuvos Petri Lehikoisen mukaan jatkossa tämä ei välttämättä olisi mahdollista hallituksen esityksen mukaan. Esityksessä painotetaan, että taiteen perusopetuksen tulisi edetä tavoitteellisesti ja huomioida oppilaan taitotaso.

Opetushallitus on esitellyt alan toimijoille viime keskiviikkona alustavan mallin, jossa oppimäärän alkuvaiheen opintoihin varattaisiin kuusi opintopistettä eli 96 opetustuntia.

Näihin voisi sisältyä myös ennen kouluikää aloitettavaa opetusta.

”Me ei mitään ikärajoja oppimäärälle voida hallituksen esityksen pohjalta asettaa”, Lehikoinen sanoo.

Nykyisin musiikkioppilaitokset ovat voineet sisällyttää varhaisiän musiikkikasvatusta oppimäärään ja saada siihen valtionosuusrahoitusta.

Taiteen perusopetuksessa on nykyisellään 1 300 tunnin laaja ja 500 tunnin yleinen oppimäärä. Jatkossa olisi vain yksi 50 opintopisteen oppimäärä, johon sisältyisi 800 opetustuntia. Lisäksi oppimäärää laajentavia opintoja voitaisiin rahoittaa enintään 700 opetustuntia.

Varhaisiän opintoja ei kuitenkaan voisi enää nykyiseen tapaan lisätä oppimäärän päälle, vaan ne pitäisi sisällyttää 50 opintopisteeseen.

”Tietysti voi olla hyvin haastavaa oppilaitoksen kannalta, että otetaanko oppilaiksi opintopisteitä suorittamaan vauvoja ja 2–3-vuotiaita”, Lehikoinen sanoo.

Hän toteaa, että alustava malli on herättänyt erityisesti musiikkialalla huolta, sillä varhaisiän musiikkikasvatuksella eli muskareilla on ollut Suomessa pitkät perinteet.

Jos vauva- ja taaperomuskareita ei katsottaisi enää uuden oppimäärän mukaisiksi opinnoiksi, ne eivät enää saisi samaa valtionosuusrahoitusta. Tämä voisi tehdä niistä kalliimpia. Lehikoinen pohtii erityisesti sitä, milloin lapsen on mielekästä aloittaa ”tavoitteellisesti etenevät opinnot”, joista kertyy opintopisteitä.

”Onko se varhaislapsuuden kannalta mielekästä?”

Hän painottaa kuitenkin, ettei lakiesitys varsinaisesti kiellä tai rajoita muskaritoimintaa eikä asiasta ole myöskään vielä tehty päätöstä.

Sivistysvaliokunta käsitteli asiaa tiistaina kokouksessaan. Sen jäsen, keskustan kansanedustaja Hanna Kosonen pelkää, että uudistus voi johtaa muskarimaksujen nousuun ja kurssien määrän vähenemiseen.

Hän pohtii, onko vanhemmilla jatkossa varaa maksaa muskarista ja jos ei, niin riittääkö lasten määrä ryhmien järjestämiseen. Esimerkiksi pienillä paikkakunnilla voi olla jo valmiiksi vaikea saada riittävästi osallistujia.

”Ja kyllähän ne lukukausimaksut ovat vähitellen nousseet ja alkavat olla aika korkealla. Kaikki perheet eivät pysty joka tapauksessa tarjoamaan lapsilleen musiikkiopistoharrastusta”, Kosonen sanoo.

Hänen mukaansa ei ole vielä selvää, minkä ikäisten pienten lasten opetus voidaan sisällyttää oppimäärään.

”Tämä on todella iso kysymysmerkki, josta nyt vähän erilaisia vastauksia on eri paikoista saatu.”

Myös Sdp:n kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta kertoo, että asia on noussut esille sivistysvaliokunnan asiantuntijakuulemisissa. Hänelle olisi tärkeää, että varhainen musiikkikasvatus olisi osa taiteen perusopetusta.

”Tuntuu kyllä älyttömältä, jos se jää siitä nyt sitten pois”, hän sanoo.

Eloranta näkee, että muskareiden jääminen taiteen perusopetuksen ulkopuolelle tarkoittaisi sitä, että yhä harvempi voisi osallistua niihin.

Valiokunnan jäsen, kokoomuksen kansanedustaja Maaret Castrén puolestaan kiistää, että hallituksen tarkoituksena olisi rajata pienemmät lapset pois taiteen perusopetuksesta.

Hänen mukaansa hallituksen esityksessä ei olla puuttumassa muskareiden nykyiseen asemaan.

Castrén ihmettelee, mistä tällainen ajatus, hänen mielestään väärinkäsitys, on noussut. Hän ei näe, että hallitus olisi millään tavalla ajamassa alle 4-vuotiailta taiteen perusopetusta pois.

Hän kertoo kuulleensa, että joku henkilö Opetushallituksesta olisi viime viikolla sanonut ”isolle foorumille”, että tämä olisi hallituksen tahtotila. Jos näin on todella tapahtunut, niin hän ymmärtää, miksi koko kenttä kuohuu.

”Ei hallituksessa ole tällaista tahtotilaa”, Castrén sanoo.

Opetushallituksen työ on vasta esivalmisteluvaiheessa, korostaa opetusneuvos Lehikoinen. Lopulliset opetussuunnitelman perusteet laaditaan vasta sen jälkeen, kun eduskunta on päättänyt lain sisällöstä.

Opetushallituksessa on aloitettu opetussuunnitelman perusteiden luonnostelu, koska taiteen perusopetuksen oppilaitoksille yritetään jättää koko ensi lukuvuosi aikaa valmistella omia opetussuunnitelmiaan uuden lain mukaisiksi.

Uudenmuotoisen opetuksen olisi tarkoitus alkaa syksyllä 2028.

Lehikoisen mukaan lopulliset ratkaisut riippuvat eduskunnan hyväksymästä laista. Hän korostaa, että Opetushallituksessa varhaisiän musiikkikasvatuksen merkitys tunnistetaan kyllä.

Vaikeuksia kuitenkin tuottaa se, että uuden yhteisen oppimäärän pitäisi soveltua kaikille yhdeksälle taiteenalalle. Musiikki on näistä vain yksi. Monilla muilla taiteenaloilla varhaisiän opetusta ei nykyisinkään lasketa aina tai yhtä laajoina opintoina varsinaiseen oppimäärään, mutta musiikissa on ollut vakiintuneena tällainen käytäntö.