Julkisen talouden vajeen rinnalla kasvaa luottamusvaje

Ero mitatun ja koetun välillä on iso. Tieto ei enää riitä pienentämään eroa.

Pääkirjoitus

Kirjoitus on HS:n pääkirjoitustoimituksen näkemys, joka heijastaa lehden periaatelinjaa.

18:00

Suomessa ero mitatun ja koetun välillä on iso. Suomalaisten tulkinnat todellisuudesta ja tulevaisuudesta poikkeavat mitatusta ja arvioidusta. Tilanteella on isoja yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia.

Kuluttajien usko parempaan tulevaisuuteen hiipuu, vaikka talous vihdoin kasvaa ja työllisyysastekin on ihan hyvä. Tilastokeskuksen tiistaina julkaiseman mittauksen kuluttajien luottamuksesta voisi tiivistää niin, että kuluttajien mielestä kaikki menee Suomessa päin mäntyä. Kuusi kymmenestä kertoi, että Suomen taloustilanne on heikompi kuin vuosi sitten. Yli neljännes vastaajista kertoi, että oman talouden tilanne on nyt huonompi kuin vuosi sitten eikä mitään uskalla ostaa. Reaaliansiot ovat kuitenkin olleet kasvussa, jos palkansaajia tarkastellaan kokonaisuutena.

Kuluttajat arvioivat, että hinnat olivat nousseet lokakuussa vuoden takaisesta 5,2 prosenttia. Tilastokeskuksen mukaan hinnat nousivat syyskuussa vuoden takaisesta vain 2,5 prosenttia, joten kova kiri olisi pitänyt tapahtua lokakuussa, jotta todellisuus vastaisi pelkoja.

Erityisesti nuoret uskovat, että työeläkejärjestelmä katoaa alta ennen kuin he ovat eläkkeellä. Samaan aikaan eläkerahaa kertyy hyvää vauhtia, ja järjestelmä on vakaalla pohjalla.

Synkkyydelle voi yrittää etsiä selityksiä.

Talouden myönteinen vire ei vielä yllä kokemuksiin ja odotuksiin asti. Etenkin nuorten on edelleen vaikea löytää töitä. Tulevaisuus tuntuu myös ylipäätään epävarmemmalta, kun sodat tulevat lähelle, tekoälyn rooli kasvaa ja ilmastokriisi voimistuu.

Hallituksen toimillakin on osansa. Heti kautensa alussa se piti paljon ääntä Suomen aivan liian nopeasta velkaantumistahdista. Kriisitietoisuutta oli syytä herätellä, mutta se upposi suomalaisiin liiankin hyvin. Hallituksen leikkaukset ovat myös osuneet erityisen kovaa joihinkin ryhmiin, kun päättäjät eivät ole ottaneet kertautuvia vaikutuksia huomioon. Lapsiköyhyys on kasvanut, eivätkä kaikki potilaat pysty maksamaan kohonneita asiakasmaksuja. Tämä on saanut monet muutkin epäilemään hyvinvointivaltion tilaa.

Jo alkanut vaalikamppailu kärjistää puheita, eikä oppositio tietenkään halua nähdä nykytilanteessa hyvää. Nyt sosiaalisen median algoritmit kuitenkin vahvistavat tätä kehitystä. Siksi moni hallituspuolueiden ehdokaskin manaa synkkiä aikoja. Muitakin selityksiä taatusti on. Silti on vaarallista, että mielialat ovat liian synkkiä ja tulkinnat poikkeavat hurjasti todellisuudesta. Se syö uskoa ja luottamusta tulevaan.

Suomi on hyvä esimerkki siitä, miten pohjoismainen demokratia- ja hallintomalli toimii. Luottamus on pitävä sidos kansalaisten, hallinnon ja eri sukupolvien välillä. Tulevaisuutta on rakennettu toinen toistaan ymmärtäen ja keskustelujen pohjalta demokratian keinoin. On ollut selvää, että tulevaisuus on parempi kuin menneisyys. Suomessa suuntaa on perinteisesti voitu korjata politiikassa ja työmarkkinoilla vähitellen ja yhteisymmärryksessä. Ei ole tullut tarvetta samankaltaisille räjähdyksille, joita nyt nähdään Ranskassa.

Suomessa on nykyään talousongelman lisäksi luottamusongelma. Julkisen talouden vajeen rinnalla on luottamusvaje ja julkisyhteisöjen alijäämän rinnalla yhteisöjen luottamusalijäämä. Tieto ei enää riitä synnyttämään luottamusta tulevaisuuteen.

Plussaa kaipaaville tarjotaan vain miinuksia.

Päättäjien pitäisi tarjota positiivisia tulevaisuudennäkymiä niin puheillaan kuin teoillaan, plussia. Hallitus virkamiehineen etsii sen sijaan kaikkialta säästöjä, miinuksia. Valtiovarainministeriö teki arvokasta työtä kartoittaessaan, mitä kaikkia menoja ja tuloja julkisessa taloudessa on ja mistä voisi miinustaa. Työn tahaton seuraus oli kuitenkin vahvistus kuluttajien käsitykselle, että kohta viimeinenkin lamppu sammuu. Säästöohjelma ei todellakaan ole tulevaisuusohjelma suomalaisen kuluttajan mielestä. Tällä näkemyksellä on taloudellista merkitystä. Suomalaiset puhaltavat itse sitä vastatuulta, jota päin pitäisi mennä.

Luitko jo nämä?