Armeija | Pakolliset kertaus­harjoitukset sotkevat monen opintoja, sanoo Mats Uotila

Varusmiesliiton puheenjohtaja Mats Uotilan mukaan opiskelijoille ei aina myönnetä joustoa, vaikka pakollisen kertausharjoituksen ajalle osuisi tenttejä tai muuta pakollista opetusta.

Helsingin yliopistossa metsätieteitä opiskeleva Uotila osallistui kymmenen päivän kertausharjoitukseen. Sen ajalle osui suuri palautettava kurssitehtävä, jonka sisällön hän sai selville vasta päivää ennen harjoituksen alkua.

Uotila kertoo pyytäneensä lisäaikaa tai materiaaleja etukäteen käyttöönsä.

Pyyntö evättiin.

”Tätä perusteltiin opiskelijoiden yhdenvertaisuudella, mitä pidin hieman kummallisena”, hän kommentoi.

Uotila joutui tekemään tehtävää kertausharjoituksen ensimmäisenä yönä. Aikaa päivästä ei muuten löytynyt.

Kertausharjoituksen aikana hän kuuli muiltakin samankaltaisista ongelmista. Joillakin korkeakoulun kurssisuoritus oli vaarassa, sillä harjoitukseen osuneita pakollisia läsnäolokertoja ei saanut korvata. Kurssi olisi voinut siirtyä seuraavalle vuodelle.

Uotilan oma kurssi ei jäänyt lopulta suorittamatta, mutta hän pelkää vastaavien tilanteiden voivan pahimmillaan viivästyttää valmistumista.

”Ei se tunnu reilulta, että oman lakisääteisen velvollisuuden isänmaan puolesta suorittaminen voi johtaa merkittäviin hankaluuksiin opintojen parissa.”

Varusmiesliiton puheenjohtajana toimiva Uotila toivookin korkeakouluilta yhtenäisiä ohjeita ja kohtuullista joustoa. Hän painottaa, ettei halua syyttää asiasta yksittäisiä opettajia. Osa hänen tuntemistaan opiskelijoista on saanut joustoja, toiset eivät.

Kertausharjoituksiin osallistuminen on asevelvollisuuslakiin kirjattu velvollisuus ja hyväksyttävä syy olla poissa töistä. Osallistujalla on oikeus saada vapaata.

Työnantajatkin joutuvat joustamaan, niin mikseivät korkeakoulutkin, Uotila ihmettelee.

Varusmiesliiton puheenjohtajana toimiva Mats Uotila on myös kokoomuksen Tampereen kaupunginvaltuutettu ja Pirkanmaan aluevaltuutettu. Kuva: Kimmo Penttinen

Aalto-yliopiston koulutuksesta vastaava vararehtori Petri Suomala sanoo, että kertausharjoitus on lähtökohtaisesti perusteltu syy olla poissa opetuksesta. Opettajan kanssa voi sopia esimerkiksi lisäajasta tai vaihtoehtoisesta tenttiajasta.

Suomala painottaa, että Aallossa pyritään suhtautumaan perusteltuihin poissaoloihin opiskelijaystävällisesti. Tämä on kuitenkin vain yleinen periaate, eikä yksityiskohtaisia ohjeita ole.

Voisivatko opinnot venyä sen takia, että joutuu huonolla hetkellä kertaamaan?

”En näe sellaista riskiä oleellisena”, Suomala vastaa.

Hän ei ole kuullut kertausharjoituksiin liittyvistä ongelmista, eikä niistä ole hänen mukaansa tietoa myöskään oppimispalveluissa.

Turun yliopistossakaan ei ole kertausharjoituksia koskevaa ohjeistusta, kertoo opintoasiainjohtaja Petri Sjöblom. Käytännössä tilanteet ratkaistaan opiskelijan ja opettajan välisesti.

Hänen mukaansa tilanteet vaihtelevat niin paljon, ettei oikein olisi mielekästä antaa mitään yhtä yleistä määräystä, miten toimia jokaisessa tilanteessa.

Sjöblominkaan korviin ei ole kantautunut huolia kertausharjoitusten aiheuttamista vaikeuksista opintoihin.

”Meidän ylioppilaskunta ei ole sanonut mitään. Tehdään kuitenkin paljon yhteistyötä, eikä tämmöistä teemaa ole nyt ollut esillä”, hän kertoo.

Ehdottomasti pitää löytyä joustoa, vastaa Tampereen ammattikorkeakoulun (Tamk) koulutuksen vararehtori Katja Komulainen.

Hän korjaa kuitenkin heti perään, että joillakin aloilla joustaminen voi olla vaikeampaa kuin toisilla. Mikäli poissaolo esimerkiksi osuu sähköalan pakolliseen laboratorioharjoitukseen tai sote-alan harjoitteluun, osaaminen pitää osoittaa myöhemmin.

”Työnantajan pitää voida luottaa, että me olemme ne tietyt pätevyydet antaneet”, Komulainen sanoo.

Hän kuitenkin painottaa, että korvaava ajankohta pyritään löytämään nopeasti.

”Ei se ole meidänkään intresseissä, että se nyt vuodella menisi eteenpäin”, hän toteaa.

Komulainen ja hänen tavoittamansa yksikönjohtaja eivät kumpikaan olleet kuulleet vastaavista ongelmista Tamkissa.

Varusmiesliiton Uotilan mukaan juuri se, että joustoja myönnetään osalla kursseista muttei kaikilla, osoittaa yhtenäisten toimintatapojen tarpeen.

Hänen mielestään opiskelijan pitää voida osallistua kertausharjoituksiin ilman, että opinnot kärsivät merkittävästi.