Amirkhanin käräjät | Kari Uotin mielestä ministereiden kommentit rikkoivat ihmisoikeutta

Vapaaottelija Makwan Amirkhanin oikeusavustaja Kari Uoti vaatii valtiolta hyvitystä päämieheensä kohdistuneesta ihmisoikeusloukkauksesta.

Uotin mielestä sosiaaliturvaministeri Karoliina Partanen (kok) ja ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok) ovat Amirkhania koskevilla kommenteillaan rikkoneet syyttömyysolettamaa.

Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaan jokaista rikoksesta syytettyä on pidettävä syyttömänä, kunnes hänen syyllisyytensä on laillisesti näytetty toteen.

”Ministerien asemassa esitetyt syyllisyyteen viittaavat kannanotot ovat omiaan kasvattamaan oikeudenkäynnin ympärille kertyvää julkista painetta sekä julkista painetta tietynlaisesta lopputuloksesta”, Uoti kirjoittaa.

Oikeustieteen tohtori Uoti esitti vaatimuksensa oikeuskansleri Janne Salmiselle torstaina lähettämässään kirjeessä.

”Ihmisoikeustuomioistuin on ratkaisukäytännössään katsonut, ettei syyttömyysolettaman loukkaaminen edellytä, että ministeri olisi tarkoittanut loukata syyttömyysolettamaa”, Uoti kirjoittaa.

Uoti vetoaa siihen, että ministeri Partanen yksilöi Facebookissa asianomistaja Mira Luodin nimeltä ja viittaa tähän rikoksen uhrina, vaikka vastaajan syyllisyys on vielä tuomioistuimen ratkaistavana.

”Viitatessaan asianomistaja Luotiin uhrina ottaa ministeri Partanen kantaa siihen, että syytteessä tarkoitettu rikos olisi tapahtunut sekä siihen, että rikokseen olisi syyllistynyt laajan uutisoinnin perusteella yleisön tunnistettavissa oleva vastaaja Amirkhani.”

Uoti kiinnittää huomiota myös siihen, että ministeri Partanen on merkinnyt kirjoituksensa aihetunnisteiksi ”rikos”, ”rangaistus”, ”seksuaalirikos” ja ”uhri”.

Ministeri Multala kommentoi Partasen kirjoitusta toteamalla: ”Tämä tapaus on kuvottava ja Mira Luoti on todella rohkea nainen”.

Uotin mielestä ilmaisu ”tämä tapaus” yhdessä asianomistajan nimen mainitsemisen ja kommentin esittämisyhteyden kanssa kytkee kannanoton nimenomaisesti vireillä olevaan rikosasiaan.

”Tapauksen luonnehtiminen ’kuvottavaksi’ kohdistuu tässä asiayhteydessä syytteessä tarkoitettuun tekoon ja sisältää oletuksen sen tapahtumisesta. Tässä asiayhteydessä tapauksen luonnehtiminen ’kuvottavaksi’ voi vahvistaa vaikutelmaa siitä, että syytteessä tarkoitettu rikos on tapahtunut ja vastaaja on siihen syyllistynyt.”

Uotin mielestä tapaus olisi nopeasti loppuunkäsitelty, jos valtio myöntäisi, pahoittelisi ja hyvittäisi ihmisoikeusloukkauksen.

Turun yliopiston rikosoikeuden apulaisprofessori Tatu Hyttinen pitää Uotin vaatimusta oikeudellisesti mielenkiintoisena.

”Ihmisoikeusloukkauksesta on mahdollista saada hyvitys, mutta se edellyttää, että loukkaus on verrattain vakava. Tällaisen korvauksen voi määrätä tuomioistuin, mutta ei suinkaan oikeuskansleri.”

Hänen mielestään syyttömyysolettaman mahdollista loukkausta arvioitaisiin tällaisessa tapauksessa ensisijaisesti kunnianloukkauksena.

Tuomioistuin voisi määrätä valtion maksamaan hyvityksen syyttömyysolettaman loukkaamisesta varmasti ainakin silloin, jos se toteaisi kunnianloukkauksen tapahtuneen.

”Jos vihjataan kesken oikeudenkäynnin, että syytetty on syyllinen, kyseessä on nimenomaan kunnianloukkaus”, Hyttinen sanoo.

Helsingin yliopiston rikosoikeuden professorin Sakari Melanderin mukaan Uotin vaatimukselle löytyy periaatteessa perusteita Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuista.

”Ihmisoikeustuomioistuin on esimerkiksi Kreikkaa koskevassa ratkaisussaan todennut, että nimenomaan ministeri loukkasi syyttömyysolettamaa, kun hän nimitteli ihmistä roistoksi ennen lainvoimaista tuomiota.”

Yleisellä tasolla on hänen mukaansa mahdollista, että oikeuskansleri voisi esittää hyvityksen maksamista.

”Esimerkiksi viime vuonna oikeuskansleri esitti hyvityksen maksamista esitutkinnan viivästymisestä. Tällaiset hyvitysesitykset ovat kuitenkin harvinaisia, eikä oikeuskansleri siis itse voi määrätä hyvitystä tai vahingonkorvausta maksettavaksi.”

Melander on Hyttisen kanssa samaa mieltä siitä, että syyttömyysolettaman väitetty loukkaus olisi tarkoituksenmukaista käsitellä tuomioistuimessa mahdollisena kunnianloukkauksena.