Ympäristönsuojelu | Isoissa rakennushankkeissa kansallinen etu on huomioitava paremmin

Kasvava kritiikki datakeskusalaa kohtaan johtuu konfliktista rakentamisen ja luonnon välillä sekä kysymyksestä sähkön riittävyydestä ja hinnasta. Tähän voidaan vielä lisätä kaivos-, tuulivoima- ja aurinkoteollisuus, akkuvarastot, akkumateriaalitehtaat ja vetysuunnitelmat. Kun tarkastellaan näiden alojen lobbausjärjestöjä ja niiden jäseniä, käy selväksi, keiden etuja nämä yhdistykset ja järjestöt todellisuudessa palvelevat ja valvovat.

Näiden teollisuudenalojen varsinaiset toimijat ovat pääasiassa ulkomaalaisia yrityksiä, jotka ovat äänessä, kun keskustellaan investoinneista, lainsäädännöstä ja maa-alueiden käytöstä.

Kun suomalaista lainsäädäntöä, verotusta ja ympäristöehtoja muotoillaan, lobbauksen keskiössä ovat useimmiten kansainvälisten pörssiyhtiöiden ja sijoittajien tavoitteet. Tämä luo tilanteen, jossa suomalaisen yhteiskunnan, paikallisyhteisöjen, paikallisten asukkaiden ja luonnon edut saattavat jäädä monikansallisen pääoman jalkoihin. Ei ole helppoa tasapainoilla kestävän tulevaisuuden ja ulkomaisten yhtiöiden tavoitteiden kanssa.

Näiden toimialojen lobbauksesta vaarallisen, jopa pelottavan tekee se, että painostus kohdistuu myös pienten maaseutukuntien päättäjiin, joilla ei ole asiantuntemusta eikä edellytyksiä perehtyä satojen miljoonien tai usean miljardin investointien läpiviemiseen. Hankekehittäjät pitävät suunnitelmansa usein salassa. Kun ne sitten tulevat julki, kunnilta vaaditaan kaavoituksen käsittelyä kiireellisesti.

On selvää, että Suomi tarvitsee investointeja. Ongelmana on se, kenen ehdoilla esimerkiksi vihreää siirtymää tai ilmastoasioita toteutetaan. Kun nämä etujärjestöt saavat ohjauksensa ulkomaisilta emoyhtiöiltä, niiden luoma paine lainsäädäntöön ja lupaprosesseihin ajaa tietenkin etujärjestöjen jäsenten etua. Sehän on edunvalvojan tehtävä. Tämä on johtanut vaatimuksiin lupaprosessien nopeuttamisesta ja ympäristövaikutusten arviointien keventämisestä.

Etujärjestöjen vastapuolena olevat tahot, paikalliset asukkaat ja yhteisöt eivät yleensä saa ääntänsä kuuluviin. Jos saavatkin esittämällä mielipiteitään isojen hankkeiden selvitysprosessien aikana, niitä ei juuri oteta huomioon. On hyvä, että Suomen luonnonsuojeluliitto on viime aikoina saanut ryhtiä toimintaansa.

Suomen tulevaisuutta ei saa ulkoistaa. On saatava aikaan laki, joka koskee datakeskus-, tuulivoima- ja aurinkovoimarakentamista. Tarvitsemme tiukempaa avoimuutta lobbaukseen ja ennen kaikkea sen varmistamista, että kansallinen etu, ympäristönsuojelu ja suomalaisten hyvinvointi otetaan huomioon. Suomea pitää rakentaa suomalaisten ehdoilla.

• Hannu Heinonen
• Luhanka

HS:n toimitus valitsee ja toimittaa mielipidekirjoitukset. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin täältä.