Ylen hintavertailu: Suomi ei ole enää kalliin ruuan maa – vertasimme Lidlin ruokakorin hintoja eri EU-maissa

Sama tuote, sama kauppaketju ja mahdollisesti jopa sama valmistaja. Silti hinta voi vaihdella huomattavasti sen mukaan, ostaako tuotteen Helsingistä, Ateenasta vai Tukholmasta.

Vertailimme saman ruokakorin hintaa Lidlin myymälöissä Suomessa, Ruotsissa, Virossa, Puolassa, Saksassa, Espanjassa ja Kreikassa.

Lidl valittiin vertailuun, koska sillä on ainoana elintarvikeketjuna liikkeitä sekä Suomessa että muissa Euroopan maissa. Mukana oli 30 tuotetta.

Suomi on pitkään tunnettu vertailuissa kalliina maana, mutta vanhat käsitykset joutavat romukoppaan. Esimerkiksi ennen halpana ostospaikkana tunnettu Tallinna on kuronut hintaeron kiinni ja on Helsinkiä kalliimpi.

Ruoka on Suomessa yhä kalliimpaa kuin Euroopassa keskimäärin, mutta ero on kaventunut viime vuosina. Tässä vertailussa ruokakori maksoi Helsingissä, Tukholmassa ja Tallinnassa suunnilleen saman verran.

Näet vertailun tulokset alla. Voit valita maan kartalta tai liikkua alalaidan nuolten avulla. Ruokakorin tuotteet saat näkyviin kuvan alalaidasta.

Vertailussa Lidlin kaupat Berliinissä, Varsovassa ja Ateenassa olivat Helsinkiä, Tukholmaa ja Tallinnaa halvempia. Edullisin ruokakori on Barcelonassa.

Inflaatio tasoitti hintaeroja

Ruokakorivertailun hintaeroja selittävät verotus, palkkataso ja kuljetuskustannukset, mutta myös kauppojen välinen kilpailu ja kuluttajien tottumukset.

Kaikkein eniten eroja Euroopan hintakartalla selittää kuitenkin viime vuosien ruuan inflaatio. Hinnat ovat nousseet Suomessakin, mutta muualla inflaatio on laukannut kovempaa. Elintarvikkeet kallistuivat esimerkiksi Virossa vuonna 2022 euroalueen nopeimmin, yli 19 prosenttia.

EU:n tilastoviraston Eurostatin mukaan ruoka oli viime vuonna Suomea kalliimpaa Virossa ja kaikissa Pohjoismaissa.

Tässä kuvassa on suhteutettu eri maiden hintatasot EU-keskiarvoon (100):

Suomen ja Viron hintaeroja selittävät muun muassa palkat ja verot.

Suomessa kaupan työntekijöiden ansiot ovat Viroa paremmat, mikä lisää kustannuksia.

Virossa taas elintarvikkeiden arvonlisävero on 24 prosenttia, kun se Suomessa on vain 13,5 prosenttia. Tämä nostaa Viron hintoja suhteessa Suomeen ja selittää osaltaan, miksi Tallinnan ruokakori on kallistunut lähelle Helsingin tasoa sekä Ylen vertailussa että Eurostatin tilastoissa.

Ruotsissa taas vero on nyt alhainen, koska vaaleihin valmistautunut hallitus puolitti elintarvikkeiden arvonlisäveron keväällä. Vero laskettiin 12 prosentista kuuteen prosenttiin ensi vuoden loppuun asti. Silti hinnat ovat Suomea kalliimmat.

Suomalainen haluaa kotimaista lihaa

Suomessa ruuan hintaa nostaa myös maantieteellinen sijainti.

– Suomi sijaitsee kaukana Keski- ja Etelä-Euroopan tuotantokeskittymistä, minkä vuoksi kuljetusreitit ovat huomattavasti pidempiä ja vaativat merikuljetuksia. Tämä tekee kuljetuksista kalliimpia ja monimutkaisempia kuin suoraan ajettavilla reiteillä Manner-Euroopassa, Lidlin ostopäällikkö Tommi Lehmussaari sanoo.

Suomalaisten vahva kotimaisuuden arvostus näkyy erityisesti lihatuotteissa. Suomen Lidl myy runsaasti kotimaista lihaa, koska kuluttajat haluavat sitä.

– Virolaiset kuluttajat suosivat enemmän tuontituotteita kuin suomalaiset. Silloin voidaan tuoda lihaa esimerkiksi Puolasta, jossa tuotantokustannukset ovat pienemmät, Elintarviketeollisuusliiton ekonomisti Bate Ismail selittää.

Kauppa hinnoittelee tuotteitaan myös sen mukaan, mitä kuluttaja on valmis maksamaan.

Tästä kertoo esimerkiksi Suomessa poikkeuksellisen edullinen kahvi. Halpa kahvi on tärkeä kilpailukeino, jolla kaupat pyrkivät houkuttelemaan asiakkaita, samoin juusto ja makeiset.

Sama ilmiö näkyy etelän maiden pohjoista halvemmassa oliiviöljyssä. Kreikassa ja Espanjassa oliiviöljy on niin kutsuttu sisäänvetotuote.

Suomen ruokakorin hintaa nostaa Bate Ismailin mukaan erityisesti kolme tuoteryhmää: alkoholittomat juomat, valmisruoat ja vihannekset. Myös Norjan lohi oli Ylen vertailussa kallista Suomessa. Vain Espanjassa ja Kreikassa lohikilo maksoi enemmän.

Vihannekset ovat Suomessa jopa viidenneksen EU:n keskimääräistä hintatasoa kalliimpia. Taustalla vaikuttavat muun muassa kuljetuskustannukset. Kotimaisessa tuotannossa kasvihuoneiden lämmitys ja valaistus nostavat kustannuksia.

Suomalaiset ovat myös tottuneet laadukkaisiin ja monipuolisiin hedelmä- ja vihannesosastoihin. Lidlkin panostaa Suomessa vihannesten laatuun, esillepanoon ja valikoimaan.

Ruokakulttuuri määrää, mistä maksetaan

Yksi hintaerojen selittäjä on ruokakulttuuri.

Suomessa syödään Elintarviketeollisuusliiton mukaan poikkeuksellisen paljon pitkälle jalostettuja valmisruokia. Kauppojen valikoimissa on runsaasti tuotteita, jotka voi lämmittää suoraan mikrossa tai uunissa.

Monissa muissa Euroopan maissa valmisruoat ovat useammin puolivalmisteita, joihin kuluttaja lisää esimerkiksi pastan tai riisin. Tämä tuotteiden erilainen jalostusaste näkyy hinnoissa.

Suomessa esimerkiksi jogurtti ja rahka mielletään usein aamupalaksi, välipalaksi tai jälkiruoaksi.

Muualla Euroopassa samantyyppisiä maitotuotteita käytetään yleisesti myös ruoanvalmistuksessa. Kun käyttö on muualla arkisempaa, se vaikuttaa siihen, millaisia hintoja kuluttajat ovat valmiita maksamaan.

Proteiinibuumi on yksi päivittäistavarakaupan kasvavista megatrendeistä niin Suomessa kuin koko Euroopassakin. Jugurtin, rahkojen ja raejuuston suosio on viime aikoina lähtenyt vahvaan kasvuun kaikkialla.

Vaikka Lidl on kansainvälinen kauppaketju, sen hinnat eivät määräydy yhden eurooppalaisen hinnaston mukaan. Suomen Lidl kilpailee suomalaisten kauppojen kanssa. Eri maissa kilpailijat ja kuluttajien odotukset ovat erilaisia.

Suomessa Lidl seuraa erityisen tarkasti S-ryhmän hintoja. Jos kilpailevissa suomalaiskaupoissa vastaavista tuotteista maksetaan enemmän, Lidlilläkään ei ole tarvetta laskea hintaansa muiden maiden tasolle.

– Yksittäisten tuotteiden tai tuoteryhmien katerakenne on liikesalaisuus, joten emme avaa niitä tarkemmin, Lidlin Lehmussaari sanoo.

Jos ostoslistalla on olutta tai viiniä, suomalaisen ruokakorin hinta nousee vertailun kärkeen. Alkoholi oli Eurostatin mukaan Suomessa viime vuonna yli kaksi kertaa kalliimpaa kuin EU-maissa keskimäärin.

Hinnat eri maiden Lidleistä keräsi työryhmä: Ateenassa Sara Saure, Barcelonassa Maija Salmi, Berliinissä Anna Karismo, Helsingissä Maria Tolsa, Tallinnassa Rain Kooli, Tukholmassa Jenny Matikainen ja Varsovassa Hanna Visala.