Kaupungeista katoaa hämärä – Oulussa yritetään palauttaa sitä

Pikisaaren uudenlainen älyvalaistus jättää tilaa myös pimeälle. Valittu valo seuraa kulkijaa koko matkan ajan.

20:56

Sataa vettä, ja syksy on pimeimmillään.

Matala valaisinpollari seisoo polun alkupäässä Oulun Pikisaaressa. Siinä on kolme himmeästi valaistua painiketta, joista kulkija voi valita reitin valaistuksen mieleisekseen.

Aurinko tarjoaa kirkkaimman, pehmeän valkoisen valaistuksen, joka on säädetty ihmisen tarpeisiin. Kuupainikkeella valo muuttuu himmeämmäksi ja oranssimmaksi. Se huomioi luonnon paremmin. Tähtinappi jättää polun kokonaan pimeäksi.

Sensorit tunnistavat kulkijan, ja valittu valo-ohjelma seuraa häntä reitin läpi syttyen ja sammuen liikkeen mukaan.

Kulkija etenee valopisteeltä toiselle. Kun edellisen lampun saavuttaa, seuraava valo syttyy. Jos reitillä liikkuu useita ihmisiä yhtä aikaa, järjestelmä sovittaa heidän valintansa yhteen.

Aiemmin suositun rantareitin varrella ei ollut valoja, mutta osa käyttäjistä koki paikan turvattomaksi ja vältti sitä iltaisin. Osa taas halusi säilyttää reitin pimeänä. Kokeilua varten selvitettiin tarkkaan polun käyttäjien toiveita, kertoo valaistukseen perehtynyt apulaisprofessori Henrika Pihlajaniemi Oulun yliopistosta.

Oulun keskustan kupeessa olevassa Pikisaaressa on ollut 1600-luvulta lähtien teollisuutta, ja reitin varrella ovat muun muassa vanhan höyrysahan rauniot, jotka on nyt valaistu.

Uudenlaisen valaistuksen taustalla on Pihlajaniemen mukaan paljon teknologiaa ja ohjelmointia. Käyttäjien palaute on ollut rohkaisevaa.

– Ihmiset ovat kokeneet valaistuksen miellyttäväksi. Kun kuljetaan pimeässä ja sinne halutaan jättää hämäryyttä, valo ei saa häikäistä, Pihlajaniemi sanoo.

Kirkkaassa valossa ympäristö näyttää mustalta

Pimeää arvostava valaistussuunnittelu on trendi, joka on vahvistunut viimeisten vuosien aikana.

Pihlajaniemen mukaan taustalla on kasvava tietoisuus liiallisen valaistuksen haittavaikutuksista. Yöaikainen keinovalo häiritsee eläimiä ja kasveja. Se voi myös sekoittaa ihmisen unirytmiä.

Pimeä voi pelottaa, mutta voimakas valaistus ei ole oikotie turvallisuuteen. Pahimmillaan se toimii päinvastoin. Pihlajaniemen mukaan valaistuksen laatu on sen määrää merkittävämpi tekijä.

– On syntynyt vähän virheellinen käsitys, että tuomalla päivää yöhön paikat muuttuvat turvallisiksi, Pihlajaniemi toteaa.

Kirkkaassa valossa ympäröivä pimeys näyttää mustalta, koska voimakkaaseen valoon tottunut silmä ei erota valon ulkopuolelta juuri mitään. Himmeämmässä valossa silmä sen sijaan pystyy erottamaan asioita paremmin.

Kaupungin linjaus on suunnitella myös pimeää

Pihlajaniemen mukaan liiallinen valaistus voi tehdä hallaa myös kulttuuriympäristöille. Halpojen ja tehokkaiden ledien yleistyttyä pimeä ja hämärä voivat olla katoavaa kulttuuriperintöä.

Monia historiallisia paikkoja valaistaan nykyään liikaa, jolloin menetetään pimeän ajan kokemuksellisuutta ja paikan henkeä, Pihlajaniemi arvioi.

Hänen johtamassaan Art of Darkness -hankkeessa kokeillaan kulttuuriperintöympäristöjen valaisemista siten, että niihin jätetään tilaa myös hämärälle ja pimeälle. Oulun Pikisaaren lisäksi valaistuskokeiluja tehdään Tanskassa, Virossa, Ranskassa ja Italiassa.

Teema on noussut esiin myös Oulun kaupungin tuoreessa keskustavisiossa vuoteen 2040. Siinä linjataan, että kaupunkiin pitää suunnitella myös pimeää. Häiriövalo halutaan pitää hallinnassa ja valaistuksen laatu asetetaan määrän edelle.

– Tämä on todella tärkeää. Olen iloinen, että tutkimuksellamme on ollut vaikutusta ja se on päässyt mukaan tulevaisuuden visioihin, Pihlajaniemi sanoo.