Välikysymys | Eduskunnan keskustelu arjen rahan­menosta muuttui nahisteluksi

Vakava aihe, toisteltiin tiistain välikysymyskeskustelussa, jossa puhuttiin arjen kasvavista kustannuksista. Aiheen tärkeyttä painottivat puheenvuoronsa aluksi niin opposition kuin hallituksen edustajat.

Vakuuttelujen jälkeen keskustelu kääntyi tutuksi poliittiseksi nahisteluksi. Oppositio haukkui hallitusta, joka puolestaan kritisoi opposition huonoja vaihtoehtoja.

Sdp:n kansanedustaja Eveliina Heinäluoma piti välikysymyksen esittelypuheenvuoron. Kuva: Petteri Tuohinen / HS

Keskustelun esittelypuheenvuorossa Sdp:n kansanedustaja Eveliina Heinäluoma totesi, että Petteri Orpon (kok) hallituksella tuntuu aina löytyvän aikaa kuunnella yhteiskunnan hyväosaisten toiveita. Sen sijaan ”tavallinen suomalainen työssäkäyvä” joutuu aina siirtymään rikkaiden edestä jonon perälle.

”Hallitus on leikannut toimeentuloturvaa, korottanut terveydenhuollon maksuja ja poistanut suojaosan, joka helpotti pienenkin työkeikan vastaanottamista”, Heinäluoma sanoi.

Samaan aikaan hallitus on hänen mukaansa löytänyt liikkumavaraa suurituloisten veronkevennyksiin ja alentanut yritysveroa huomattavasti.

Välikysymys tehtiin Sdp:n aloitteesta, mutta siinä olivat mukana myös muut oppositiopuolueet keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja Liike Nyt.

Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron piti eduskuntaryhmän ensimmäinen varapuheenjohtaja Pia Kauma. Hän haukkui Sdp:n kaavailemat veronkorotukset.

”Kokoomukselle ei riitä, että suomalaisia verotetaan lisää. Haluamme, että suomalaiset voivat työllä, yrittämällä, säästämällä ja sijoittamalla vaurastua. Mitä useampi suomalainen voi rakentaa omia turvaverkkoja, sitä useampi voi katsoa tulevaisuuteen luottavaisin mielin”, Kauma sanoi.

Vihreiden ryhmänjohtaja Oras Tynkkynen kauhisteli kokoomuksen Pia Kauman puheita. Kuva: Petteri Tuohinen / HS

Vihreiden ryhmänjohtajan Oras Tynkkysen mukaan hallituksen puheista voi päätellä, että nyt on aloitettu jonkinlainen hyvinvointivaltion purkaminen. Erityisen ihmeissään Tynkkynen oli Kauman kommentista, jonka mukaan suomalaisten pitäisi ryhtyä rakentamaan omia turvaverkkojaan.

”Aiemmin suomalaisen yhteiskunnan menestystarina on rakentunut siitä, että yhdessä pidämme toisistamme huolta ja yritämme auttaa toisiamme pahimman yli”, Tynkkynen sanoi.

Oppositio moitti voimakkaasti hallituksen kolme viikkoa sitten julkistamaa bensapakettia, jonka vaikutukset polttoaineiden pumppuhintoihin näyttävät jäävän hyvin vähäisiksi.

Heinäluoma muistutti, että perussuomalaiset laittoivat nimen alle pakettiin, mutta haukkuivat sen jälkeen paketin, oman hallituksensa sekä pääministerin.

Keskustelussa muistutettiin toistuvasti, että perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä oli antanut bensaneuvotteluiden lopputulokselle arvosanaksi vitosen.

Valtiovarainministeri Riikka Purran (ps) mukaan Sdp vähät välittää arjen kustannusten noususta. Kuva: Petteri Tuohinen / HS

Valtiovarainministeri Riikka Purra taustoitti omassa puheenvuorossaan, että arjen kustannukset alkoivat kallistua energiakriisin myötä vuonna 2022. Samaan aikaan myös suomalaisten ostovoima heikkeni.

”Nyt inflaatio on taas ulkoisten tekijöiden vuoksi kiihtynyt. Se ei onneksi ole vieläkään kovin paha, vaikka bensa, diesel ja lämmitysöljy maksavat vietävästi”, Purra sanoi.

Hän muistutti, että Suomessa sähkön hinta on vuosikeskiarvoltaan edelleen Euroopan edullisimpia.

Purra kehui hallituksen toimia, jotka vähentävät autoilun kustannuksia: hallitus on tehnyt muun muassa polttoaineveroon suuret kevennykset, loiventanut jakeluvelvoitteen nousu-uraa ja keventänyt ajoneuvoveroa useita kertoja.

”Välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja Sdp on vastustanut näitä kaikkia.”

Purran mukaan Sdp todellisuudessa vähät välittää ihmisten arjen kustannusten noususta.

Sdp:n puheenjohtaja Antti Lindtman vastasi Purralle ärhäkkäästi:

”Kun kuunteli Purran puheenvuoroa, kuulosti siltä, että bensa maksaa melkein euron. Silti diesel on edelleen 2,5 euroa, kun kävin juuri tarkistamassa.”

Orpo sanoi alkusyksystä, että polttoaineiden hinnat ovat jo ylittäneet kipurajan ja hallitus on ryhtymässä toimiin hinnan alentamiseksi, Lindtman muistutti. Hänen mukaansa hallitus kuitenkin epäonnistui tässä pahasti.

Hallitus päätti osana bensapakettia nostaa työmatkakuluvähennyksen enimmäismäärää 7 000 eurosta 7 800 euroon vuodeksi 2027.

Tämä helpottaa kuitenkin vain niiden verotusta, joiden vähennys muuten ylittäisi vanhan 7 000 euron vuosittaisen enimmäismäärän. Suurimmalle osalle työmatkavähennyksen käyttäjistä enimmäismäärän nostaminen ei tuo mitään hyötyä.

Sitä paitsi ensi vuonna työmatkavähennyksen omavastuu nousee 800 eurosta 900 euroon, joten suurella osalla vähennyksen vaikutus itse asiassa vähenee.

Lindtman viittasi muiden tapaan ryhmänjohtaja Jani Mäkelän antamaan arvosanaan ja penäsi Purralta, minkä arvosanan hän antaisi bensapaketille.

Purra ei kuitenkaan tarttunut syöttiin eikä antanut arvosanoja.

Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen puffasi puolueen keksimää ”pakkaspuskuria”. Kuva: Petteri Tuohinen / HS

Keskustan Antti Kaikkonen totesi, että hallituksen toimet sähkön hinnannousun hillitsemiseksi ovat olleet ”näpertelyä”.

Kaikkonen kertoi keskustan ehdottavan niin sanottua pakkaspuskuria. Kyseessä olisi rahasto, johon kerättäisiin varoja datakeskuksilta ja tuettaisiin sähkön lisätuotantoa.

Kaikkosen mukaan datakeskuksilta voitaisiin periä myös ylimääräistä sähköveroa, jonka tuotoilla voitaisiin laskea kotitalouksien sähköveroa.

Orpo vastasi listaamalla erilaisia toimia, joita hallitus on tehnyt sähköntuotannon lisäämiseksi.

”Pakkaspuskuri”, keskustan ryhmänjohtaja Antti Kurvinen huuteli väliin.

”Olkoon sitten vaikka pakkaspuskuri”, Orpo puuskahti ja korosti energiahuollon varmistamisen ylipäätään tarvitsevan järkeviä toimia.