Väestön ikääntyminen | Japanilainen kuvernööri Kenta Suzuki varoittaa Suomea: ”Älkää olko niin kuin me”

Jos haluaa katsoa Euroopan ja Suomen tulevaisuuteen, vilauksia siitä voi nähdä Akitassa, Japanin pääsaaren Honshun pohjoisosassa.

Lähikaupoissa ja kioskeissa työntekijät ovat iäkkäitä miehiä ja naisia. Taksinkuljettaja näyttää 90-vuotiaalta eikä näe antamasi osoitelapun tekstiä. Naapurit kutsuvat alueelle muuttavaa seitsemänkymppistä uutta naapuria nuoreksi mieheksi.

Akitassa ongelmat väestön ikääntymisen äärellä ovat niin suuria, että Akitan prefektuurin kuvernööri Kenta Suzuki hakee nyt ratkaisuja Suomesta.

Noin 900 000 asukkaan Akitan prefektuurissa väestö vähenee ja on Japanin vanhinta. Yli 40 prosenttia asukkaista on yli 65-vuotiaita. Suomessa vastaava luku on 23,8 prosenttia. Japanin väestö on Monacon jälkeen maailman ikääntyneintä.

Kasvava vanhusväestö tarvitsee hoivaa, jota kaukana asuvat lapset eivät enää pysty tarjoamaan. Hoivatyöntekijät ikääntyvät, ja nuoria työntekijöitä on hankala löytää.

Akitan pulmat kuulostavat tutuilta. Suomessa väestön ikääntyminen on herättänyt keskustelua työssäkäyvien omaisten hoivavastuun kasvattamisesta ja eläkeiän nostamisesta jopa 70 vuoteen. Työperäistä maahanmuuttoa hyödynnetään jo hoivapalveluissa.

Suomeen Suzukin delegaatioineen on houkutellut maine hyvinvointivaltiona ja aktiivisuus hoivateknologian kehittämisessä.

”Pohjoismaat ja Skandinavian maat ovat kuuluisia hyvinvointivaltioita. Voitte puhua rehellisesti ja keskustella avoimesti aiheesta, löytää ratkaisuja ja onnistua. Arvostamme kovasti tällaista”, Suzuki sanoo.

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) terveys- ja hyvinvointialan kasvuohjelman tavoitteena onkin tehdä Suomesta kansainvälisesti tunnettu sosiaali- ja terveysalan toimija ja investointikohde.

Japanilaiset vierailivat keskiviikkona suomalaisen hoiva-alan tekoälyratkaisuja tarjoavan Moivan konttorilla Helsingissä, missä kirjoitettiin yhteistyöpöytäkirja Moivan kehittämän AI-puheohjauksen käyttöönotosta Akitan alueella.

Tiistaina he kävivät Joensuussa. Tarkoitus on tiivistää myös Akitan robotiikka-, tekoäly- ja teknologiaosaamisen yhteistyötä Itä-Suomen yliopiston fotoniikkaosaamisen kanssa. Fotoniikka tarkoittaa valon hyödyntämistä tiedon siirtämisessä.

Suzukia ja akitalaisen hoiva-alan yritys Akita Sousei Managementin toimitusjohtajaa Seichi Awanoa haastateltiin tähän artikkeliin Suzukin hallinnollisen avustajan sekä tulkin avustamana.

Japanin Akitan prefektuuri teki sopimuksen suomalaisen hoivaa ja tekoälyä yhdistävän suomalaisyritys Moivan kanssa Helsingissä. Sopimusta allekirjoittamassa akitalaisen hoivayrityksen edustaja Shoichi Awano (vas), Akitan alueen kuvernööri Kenta Suzuki ja Moivan toimitusjohtaja Tero Salminen. Kuva: Saara Mansikkamäki / HS

Perinteisessä japanilaisessa kulttuurissa kolme sukupolvea asui samassa taloudessa, ja perhe huolehti vanhuksistaan.

Tilanne on vähitellen muuttunut, kun nuorempi sukupolvi on jäänyt opiskelupaikka­kunnilleen ja muuttanut työpaikkojen perässä isoihin kaupunkeihin, kauas ikääntyvistä sukulaisistaan.

Vanhusten kunnioittaminen ja heikommista huolehtiminen on silti tärkeä osa japanilaista kulttuuria.

Ratkaisuja on etsitty ulkomaisen työvoiman ja teknologian avulla.

"Jos emme käyttäisi uusia teknologioita ja tekoälyä, siitä tulisi kaaos. Siksi haluamme toivottaa startupeja tervetulleiksi”, sanoo Suzuki.

Moivan tekoälyavusteinen puhekirjaus ja data-alusta otetaan Akitassa käyttöön lähikuukausien aikana.

Työterveyslaitoksen (TTL) kolmessa Attendon hoivakodissa Suomessa toteuttamassa tutkimuksessa todettiin, että puhekirjaus puolitti hoivatyöntekijöiden päivittäiseen kirjaamiseen käyttämää aikaa keskimäärin 45 minuuttia ja vapautti aikaa muuhun. Uusi käytäntö laski myös työntekijöiden muistikuormitusta ja teki työstä joustavampaa.

Tätä Akitassa halutaan hyödyntää.

Hoivakodeissa on otettu käyttöön myös hoivarobotteja esimerkiksi vanhusten nostamisessa.

Robottiteknologia on jo melko edullista, mutta sen käyttämiseen tarvitaan työntekijöitä, joita on vaikea löytää. Vanhenevat työntekijät myös kokevat uusien teknologioiden käyttöön ottamisen herkemmin rasitteena, vaikka niistä olisi heille hyötyä, Suzuki kertoo.

Tekoälyä hyödyntävä humanoidirobotti AIREC demonstroimassa potilaan hoitamista Wasedan yliopiston laboratoriossa Tokiossa helmikuussa 2025. Kuva: Kim Kyung-Hoon / Reuters

Työvoimapulaa paikataan myös ulkomaalaisen työvoiman avulla, kuten Suomessakin. Syyskuun lopulla kerrottiin, että tuoreiden lukujen perusteella ulkomaalaisten osuus Japanin väestöstä kasvaa, vaikka maan väestö pienenee.

Muutos huolestuttaa japanilaisia. Nykyhallitus on pääministeri Sanae Takaichin johdolla kiristämässä ulkomaalaisten maassaolon ehtoja Japanissa.

Suzukin mukaan Akita kuitenkin haluaa toivottaa ulkomaalaiset työntekijät tervetulleiksi, vaikka maahanmuutto huolettaakin osaa alueen asukkaista.

Valtaosa Akitassa työskentelevistä ulkomaalaisista on vietnamilaisia. Hoiva-alalla on eniten indonesialaisia, kertoo hoivapalveluyrittäjä Seichi Awano.

Palkkaus on Suzukin mukaan sama kuin japanilaisille. Maassa on säädetty minimipalkka. Ulkomaalaisten työntekijöiden palkkaaminen aiheuttaa myös lisäkustannuksia, eli kyseessä ei ole säästökeino, hän sanoo.

Akitan kuvernööri Kenta Suzuki ei ota suoraan kantaa, onko Suomen valtionvarainministeriön ehdotus nostaa eläkeikä 70 vuoteen hänestä hyvä idea. Japanissa eläkeikä on 65–70 vuotta, eli ihminen voi halutessaan työskennellä vielä seitsemänkymppisenäkin. Kuva: Saara Mansikkamäki / HS

Akitan kuvernööri Kenta Suzukilla on tiukka ohje Suomelle nyt, kun väestön ikääntymisen aiheuttamat haasteet eivät ole täällä yhtä suuria.

”Älkää olko niin kuin me. Älkää seuratko meitä.”

Suomen kannattaisi siis kaikin tavoin pyrkiä välttämään tilanne, johon Japani on ajautunut väestön ikääntyessä ja syntyvyyden laskiessa.

Konkreettisia ohjeita Suzuki kokee vaikeaksi antaa. Avainasemassa olisi joka tapauksessa vanhusten terveyden ja hyvinvoinnin lisääminen, hän sanoo.

Ehkä Euroopassa voitaisiin tässä ottaa mallia Japanista, hän tuumii. Japanilaisten pitkän iän salaisuus ovat hänen mukaansa terveelliset elämäntavat, laadukas ruokavalio, kuntoilu... Ja sake.

Eli ehdottaako kuvernööri, että suomalaisten kannattaisi juoda enemmän sakea, riisiviinaa?

Suzuki vastaa vain nauramalla.

Samanikäisiä seitsemänkymppisiä on moneen lähtöön, Suzuki tarkentaa vakavoiduttuaan. Toinen on erittäin hyvässä kunnossa ja terve, toinen on heikko. Tähän voisi elämäntavoilla vaikuttaa.

Työntekokin voi pitää mielen virkeänä ja askeleen ripeämpänä. Japanissa eliniänodote on korkea, ja eläkkeen alkamisen voi valita 65 ja 70 ikävuoden väliltä.

”70-vuotias voi tehdä töitä, jos pystyy”, Suzuki sanoo.

Moivan toimitusjohtaja Tero Salminen vastaanottamassa Akitan prefektuurin kuvernööriltä Kento Suzukilta perinteisiä kohteliaisuuslahjoja, kuten akita-koiraa muistuttavaa pehmolelua. Kuva: Saara Mansikkamäki / HS