Musiikkiopistot, taidekoulut ja muut taiteen perusopetuksen oppilaitokset voivat joutua supistamaan toimintaansa, koska väestö vähenee erityisesti syrjäseuduilla.
Väki vähenee, koska monissa maakunnissa on muuttotappiota ja myös syntyvyys pienenee.
Eduskunta käsittelee parhaillaan lakimuutosta, jolla pyritään turvaamaan opetuksen säilyminen koko maassa.
Soittoharrastus on sydämenasia Lounais-Hämeen musiikkiopistossa kitaransoittoa opiskelevalle Vili Uusitalolle.
– Se on tosi lähellä sydäntä ja iso osa elämää.
Uusitalo aloitti kitaransoiton kahdeksannen luokan lopussa. Viimeisen vuoden aikana Uusitalo on tehnyt keikkoja, joiden palkkioilla hän on hankkinut omia bändivälineitä.
Lounais-Hämeen musiikkiopiston rehtori Simo Veistola sanoo, että lakiuudistus on tärkeä.
– Ikäluokat pienenevät, joten opetuksen toteuttamisen tapoja täytyy miettiä tarkkaan.
Opistolla on toimintaa Forssan lisäksi muun muassa Somerolla, Jokioisilla ja Humppilassa. Opiston oppilasmäärät eivät toistaiseksi ole vähentyneet, mutta tulevaisuus tuo haasteita.
Veistolan mukaan ryhmiin voidaan joutua yhdistämään eri-ikäisiä oppilaita, mikä voi osoittautua vaikeaksi.
Taiteen perusopetuksen rahoitusmalli uudistuu
Lakimuutoksen ydin on valtionosuusrahoituksen uudistaminen.
Uudessa mallissa pyritään turvaamaan opetustuntien vähimmäismäärä alueilla, joilla väestö vähenee, ja oppilaitokset voivat hyötyä myös oppilasmäärän kasvusta.
Opetushallituksen erityisasiantuntija Josefina Forsblomin mukaan rahoituksen perusrakenne säilyy ennallaan, mutta jatkossa perusteena on opetustuntien määrän ohella oppilaiden määrä ja oppimäärän suorittaneiden opiskelijoiden lukumäärä.
Todellinen huoli, mutta ei paniikkia
Veistola suhtautuu uudistukseen varovaisen myönteisesti, jos kunnat osallistuvat myös jatkossa kulujen jakamiseen. Hänen mukaansa oppilaitosten tulevaisuus ja työtehtävien säilyminen ovat kuitenkin alkaneet puhuttaa alalla.
Muutos koskettaa koko maata ja alaa laajasti, mutta paniikkiin ei alan ammattilaisten mukaan ole aihetta.
Lounais-Hämeen musiikkiopiston pianonsoiton opettaja ja apulaisrehtori Terhi Karhumäki toteaa, että huoli oppilaitosten tulevaisuudesta ja työpaikkojen säilymisestä on todellinen.
Hän muistuttaa, että se ei suinkaan yksin Hämeen asia.
– Kyllähän se puhuttaa, ja olemme tietoisia siitä, että tilanne ei tule pysymään samankaltaisena.
Veistola arvioi, ettei dramaattista huolta työtehtävien säilymisestä toistaiseksi ole, mutta soitinvalikoima ja opetusryhmät voivat supistua, jos rahoitus ei riitä.
Kunnille vapaaehtoista
Taiteen perusopetuksen järjestäminen on kunnille vapaaehtoista. Jos vaikeassa taloustilanteessa olevat kunnat irtisanovat sopimuksiaan, vaikutukset näkyvät arjessa nopeasti.
Esimerkiksi lasten kuljettaminen pienemmistä kunnista suurempiin oppilaitoksiin voi olla hankalaa monille perheille.
Uusitalo kulkee musiikkiopistoon noin 10–15 kilometrin matkan. Hän kävisi tunneilla, vaikka matka pitenisi tai toimipisteitä vähennettäisiin.
– Mielelläni käyn, joten tunneille on päästävä keinolla millä hyvänsä.
Simo Veistola muistuttaa, että taidekasvatus on tärkeää harrastustoimintaa, mutta sen merkitys ei jää vain siihen.
– Se voi joskus toimia myös polkuna kansainväliseksi tähdeksi, maailman maineeseen, kuten on toiminutkin.
Uusitalo tähtää Sibelius-Akatemiaan ja ammattimuusikoksi.
Ei pyrkimys säästöihin
Opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuriasiainneuvos Hanna Koskimies vakuuttaa, että uudistuksen taustalla ei ole pyrkimys säästöihin.
– Pyrkimyksenä on, että meillä olisi ympäri Suomea taiteen perusopetusta jatkossakin.
Koskimies tähdentää, että taiteen perusopetus vahvistaa oppilaan laaja-alaista osaamista, luovuutta ja hyvinvointia.
Se luo pohjaa myös myöhemmille taidealan jatko-opinnoille. Esimerkiksi Sibelius-Akatemian nuoriso-osastolla opiskelevista monet ovat osallistuneet taiteen perusopetukseen.
Hallituksen lakiesitys on eduskunnan käsittelyssä. Se voisi toteutuessaan tulla voimaan syksyllä 2027.
Source: Yle · Tero Valtanen
At a glance
- Topic
- World
- Country
- 🇫🇮 FI
- Publisher language
- FI
- Added to Allnira