Vaelluskalojen viimeinen nousueste väistyy rajajoesta – Urpalanjoki on pian vapaa meritaimenelle

Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus purkaa Joutsenkosken padon osittain sekä tekee kaloille luonnonmukaisen kulkuväylän. Työt alkavat vajaan vuoden kuluttua.

6:18

Urpalanjoella Lappeenrannassa alkaa viimeisen vaelluskalojen kulkua estävän padon purkaminen alkaa vajaan vuoden kuluttua syksyllä.

Lupa- ja valvontavirasto myönsi syyskuussa Kaakkois-Suomen elinvoimakeskukselle luvan töiden tekemiseen Joutsenkoskella Lappeenrannassa. Päätös sai lainvoiman hiljattain, kun siitä ei valitettu hallinto-oikeuteen.

Vesistösuunnittelija Markus Tapaninen Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksesta arvioi, että työt alkavat elokuussa 2027.

– Talvella niitä ei kannata tehdä. Kevätkään ei ole hyvä, sillä silloin on tulva-aika, Tapaninen kertoo.

Kesäkin on poissuljettu, sillä lupaehtojen mukaan vettä samentavia ja melua aiheuttavia töitä ei saa tehdä tärkeimpään virkistyskäyttöaikaan.

Mittava urakka

Tapaninen kuvailee ensi syksynä häämöttävää urakkaa mittavaksi.

Joutsenkosken padosta puretaan osa. Purkamisen yhteydessä elinvoimakeskus luopuu myös patoluukuista, joilla on säännelty vedenkorkeutta.

Tilalle tulee pohjapadoksi kutsuttu rakenne, jonka tarkoitus on tasata Joutsenkosken yläpuolisen Suurijärven vedenkorkeuksia.

Joutsenkoskessa on Urpalanjoen viimeinen vaelluskalojen nousua estävä pato.

Joutsenkoskelle muokataan myös kaloille luonnonmukainen kulkuväylä. Se vaatii kallion louhimista.

Samalla loppuu yli 70-vuotiaan Joutsenkosken voimalaitoksen toiminta.

Meritaimenten elinmahdollisuudet paranevat

Suomen ja Venäjän rajalla kiemurteleva Urpalanjoki on vajaat sata kilometriä pitkä. Suomen puolella joki virtaa Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa. Joki laskee Itämereen Viipurinlahden kohdalla.

Padot ja muut nousuesteet, veden laadun heikentyminen ja perkuutoimet ovat hävittäneet meritaimenen lähes kokonaan Urpalanjoen Suomen puoleisista osista.

Joutsenkosken padon purkamisen sekä kalatien tarkoituksena on parantaa erittäin uhanalaisen meritaimenen elinmahdollisuuksia.

Meritaimen pystyy lisääntymään vain makean veden joissa. Joutsenkosken padon poistuttua kalat pääsevät nousemaan joen latvaosiin. Siellä niille on paremmat lisääntymisolosuhteet kuin meren läheisissä vesissä, jotka ovat usein liian lämpimiä.

Tapanisen mukaan meritaimenen ohella merestä nousee jokeen silloin tällöin myös lohta sekä vaellussiikaa.