Tilanne on kestämätön”, sanoo asiantuntija ennätystasolle nousseista nuorten huumekuolemista

Torstaina julkistettu Tilastokeskuksen kuolinsyytilasto kertoo Suomen huumeongelman surullisesta tilasta.

Vuonna 2025 huumausainekuolemat nousivat ennätystasolle. 15–24-vuotiaita kuoli huumeisiin 64, mikä on noin 60 prosenttia enemmän kuin edeltävänä vuonna. Kuolleiden joukossa oli neljä alaikäistä.

Huumekuolemat painottuvat määrällisesti Helsinkiin, mutta ongelma koskee koko maata.

– Näkisin, että kuolemien nousu on pitkään jatkuneen kehityksen tulosta. Huumeiden käyttö, ja niihin liittyvät haitat, ovat yleistyneet koko 2000-luvun. Vakavin haitta ovat huumekuolemat, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Karoliina Karjalainen.

Karjalainen kertoo, että huumekuolemiksi tilastoidaan tapaturmaiset ja tarkoitukselliset myrkytykset eli yliannostukset ja huumeiden pitkäaikaiskäytöstä seuraavat kuolemat.

Päihdeongelmat aiheuttavat myös epäsuoraa kuolleisuutta, esimerkiksi tapaturmien ja itsemurhien kautta.

Yleisin huumekuoleman aiheuttaja on tapaturmainen myrkytys, mutta huumeiden pitkäaikaiseen käyttöön tai huumeriippuvuuteen liittyvät kuolemat ovat yleistyneet selvästi 2000-luvun alusta.

Valtaosa kuolemista liittyy sekakäyttöön.

– Kuolemat liittyvät usein eri aineiden samanaikaiseen käyttöön. Tyypillisiä löydöksiä ovat opioidi bubrenorfiini, rauhoittava lääkeaine bentsodiatsepiini ja alkoholi, Karjalainen kertoo.

Tilastokeskuksen mukaan piristeiden, esimerkiksi amfetamiinin ja alfa-PVP:n, osuus kuolemaan johtaneissa myrkytyksissä on kasvanut. Edelleen selvästi suurimman osan kuolemista aiheuttavat kuitenkin muut aineet.

Näin huumekuolemia halutaan ehkäistä

Helsingin kaupunki on viime vuosina käynnistänyt useita hankkeita, joilla pyritään ehkäisemään kasvavaa huumekuolleisuutta.

Elokuussa kaupunginhallitus hyväksyi uuden päihdestrategian, joka vahvistaa ehkäisevää päihdetyötä, matalan kynnyksen palveluja ja toimia arjen turvallisuuden parantamiseksi. Tavoitteena on huumekuolemien puolittaminen.

Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi aiemmin tänä vuonna hyvinvointialueille, Helsingin kaupungille ja HUS-yhtymälle lähes kuuden miljoonan euron valtionavustukset nuorten huumekuolemien ehkäisemiseen.

Vielä on liian aikaista arvioida, miten nämä toimet vaikuttavat huumekuolemiin, sillä kuolinsyytilasto tulee jälkijunassa: tämän vuoden tilasto käsittää viime vuonna tutkitut kuolemansyyt.

THL:n erikoistutkija Karjalaisen mukaan hyvin monet asiat vaikuttavat huumekuolemiin, joten on vaikeaa arvioida, milloin uusien toimien vaikutukset näkyvät.

– Toivottavasti nopeasti. Tilanne on kestämätön, kun trendi on ollut pitkään nouseva ja haitat yleistyneet.

Asiantuntija: ”Kaikki nuoret tietävät, mistä päihteitä saa”

Helsingin kaupungin Nolla-hanke tähtää erityisesti alle 25-vuotiaiden nuorten huumekuolemien ehkäisyyn.

Hankkeen projektipäällikkö Jalmiina Nummelin kertoo, että ilmiöön vaikuttaa ensinnäkin nuorten omnipotenssi – kuolemattomuuden tunne – ja se, etteivät päihdepalvelut edelleenkään tavoita nuoria riittävän hyvin.

Nuoret eivät hakeudu palvelujen piiriin riittävän ajoissa, eivätkä välttämättä alaikäisinä vapaaehtoisesti, vaan useimmiten lastensuojelun prosessien kautta.

Nummelinin mukaan myös päihteiden saatavuudesta on tullut aiempaa helpompaa.

– Aineet leviävät nopeasti käyttöön, kun huumausaineita voi tilata vaikka kotisohvalle. Kaikki nuoret tietävät, mistä päihteitä halutessaan saa.

Helsingin ja pääkaupunkiseudun erityispiirteet näkyvät Nummelinin mukaan sekä hyvässä että pahassa: toisaalta täällä laittomien päihteiden markkinat ovat muuta maata suuremmat, mutta kaupungilla on myös paljon nuoria auttavia palveluita.

Nummelinin mukaan esimerkiksi nuorten heikentyneet tulevaisuudennäkymät ja koko maan tasoa korkeampi nuorisotyöttömyys ovat osaltaan päihteidenkäyttöä ja haittoja lietsovia tekijöitä.

– Toivottomuus ajaa ihmisiä epätoivoisiin tekoihin, iästä riippumatta. Nuoret eivät välttämättä ajattele elämäänsä kymmenen vuoden päähän.