Työllisyys | Pelko tekoälyn aiheuttamasta massa­työttömyydestä ajaa maailmalla etsimään ratkaisuja

Maailmalla pohditaan nyt ratkaisuja tekoälyn mahdollisesti jo lähitulevaisuudessa aiheuttamiin työelämä­vaikutuksiin. Keskustelu on alkanut kääntyä konkreettisempiin toimiin tilanteeseen valmistautumiseksi.

Miten tekoälymurroksessa työnsä menettävät ihmiset siirtyvät uusiin töihin ja miten toimeentulo turvataan, jos työtä ei enää riitä kaikille nykyisillä ehdoilla? Voiko edessä olla jopa massatyöttömyys, jota nykyiset yhteiskunnan tukiverkot eivät riitä kattamaan?

Toistaiseksi laajamittaisia havaintoja tekoälyn aiheuttamasta työttömyydestä ei ole, mutta esimerkiksi Ranskassa on havaittu tekoälylle alttiissa ammattiryhmissä rekrytoinnin vähenemistä etenkin nuorien osalta, kertoo Le Monde. Nuorten hankaluudet päästä työelämään näkyvät muuallakin.

Erityisesti Yhdysvalloissa keskustelu tekoälymurrokseen varautumisesta on jo pitkään käynyt kuumana.

Löylyä keskusteluun ovat lyöneet yhdysvaltalaiset teknologiamiljonäärit, kuten Elon Musk, Openai:n Sam Altman ja Anthropicin Dario Amodei. Jos heidän puheitaan kuuntelee, suuri muutos työelämässä ja tulojen jakautumisessa olisi odotettavissa jopa lähivuosina.

Muskin mielestä jo viiden vuoden päästä meitä odottaa yltäkylläisyyden aika, jossa ihmis­työvoimaa ei tarvita. Heinäkuun lopulla Musk ennusti myös, ettei rahalla olisi merkitystä enää 2036.

Altman ja Amodei ovat esittäneet murroksen hallintaan tulotukea, kuten perustuloa, työajan lyhentämistä sekä pääoman ja tekoälyn tuottamien voittojen nykyistä suurempaa verotusta.

Kaliforniassa on käynnistetty tekoälyyn liittyvien työpaikka­menetysten seuranta. Kalifornia on myös alkanut valmistella työntekijöiden toimeentuloa turvaavia toimia sekä selvittää mahdollisuuksia lisätä työntekijöiden omistusosuuksia ja jakaa tekoälyn tuottamaa vaurautta laajemmin.

Mielenosoittaja vastusti robottitaksien yleistymistä San Franciscossa elokuussa 2023. Taksinkuljettajat pelkäsivät Waymon ja Cruisen itseajavien autojen vievän työpaikkoja ja aiheuttavan liikenneturvallisuusriskejä. Kuva: Michael Ho Wai Lee / SOPA Images

Kuluneena vuonna tekoälymurros on noussut tikun nokkaan myös Euroopassa. Moni maa – Suomi mukaan lukien – on vähintäänkin aloittanut omat selvityksensä työelämä­vaikutuksista. Esimerkiksi Irlannissa seurataan nuorten valmistuneiden työllistymistä ja työtehtävien muuttumista.

Euroopan unioni puolestaan selvittää, tarvitaanko unionin alueella yhteisiä työmarkkina- ja sosiaaliturvatoimia. Kansalaisia aihe huolettaa: Euroopan komissio vastaanotti heinäkuussa eurooppalaisen kansalaisaloitteen perustulosta EU:ssa.

Toistaiseksi valtioiden valmistautuminen on maltillista. Vaihtoehdot liittyvät esimerkiksi jatkuvaan kouluttautumiseen, siirtymäturviin uuden ammatin hankkimiseksi, perus- tai vähimmäistuloon, uudenlaisiin verotuksen malleihin sekä lyhennettyyn työviikkoon. Yksi on myös kansalaisrahasto, jossa valtiot ja kansalaiset omistaisivat osuuksia tekoäly-yhtiöistä ja saisivat niin osansa niiden voitoista.

Suomen perustulokokeilu 2017–18 osoitti, että toimeentuloa voisi tarvittaessa yksinkertaistaa. Hieman vastaavia kokeiluja on tehty viime vuosina myös Saksassa ja Yhdysvalloissa.

Tekoälykeskustelua mutkistaa se, että se kulkee amerikkalaisessa viitekehyksessä, sanoo tietojen­käsittely­tieteen professori Teemu Roos Helsingin yliopistosta. Hän on mukana työministeriön tekoäly­vaikutusten selvitysryhmässä.

Yhdysvalloissa lähtökohdat ovat erilaiset kuin Euroopassa tai Suomessa, missä tulonsiirtoja on jo valmiiksi. Keskustelu perustulosta on realistisempaa maille, joissa yhteiskunnan turvaverkko ei muuten toimi, hän arvioi.

Tietojen­käsittely­tieteen professori Teemu Roos Helsingin yliopistosta. Kuva: Pauliina Tähkäpää

Myös kansalliset sijoitusrahastot, joiden avulla murroksen taloudellisia vaikutuksia ihmisille tasoitettaisiin, kuulostavat hänestä kaukaisilta.

Hänestä Suomen kannattaa pelata omilla vahvuuksillaan, eli hyvällä koulutus­järjestelmällä ja ihmisten edellytyksillä liikkua alalta toiselle. Myös työviikon lyhentäminen voisi säilyttää työpaikkoja. Työviikon lyhentämistä ilman palkka­vaikutuksia on testattu esimerkiksi Portugalissa ja Islannissa.

”Vapautuvan ajan voisi käyttää uuden oppimiseen.”

Roos muuttaisi korkeakoulutusta anglosaksiseen tyyliin yleislaatuisemmaksi. Keskeistä on oppia oppimaan ja ajattelemaan, kommunikoimaan ja toimimaan ryhmässä. Esimerkiksi Britanniassa ja Yhdysvalloissa on tavallista, että ihminen voi päätyä monelle erilaiselle uralle tai vaihtaa alaa koulutustaustasta huolimatta.

”Tätä dynaamisuutta näkisin mielelläni vielä nykyistä enemmän täälläkin.”

Roos suhtautuu tekoäly­murrokseen optimistisesti. Hän sijoittaa Muskin radikaalit tulevaisuuskuvat vasta kauemmaksi, 50 vuoden päähän.

Tuottavuuden kasvaessa työpaikkoja voi syntyä lisääkin, hän uskoo.

Riippuvuutta amerikkalaisista teknologia­firmoista pitää vähentää, hän toteaa. Pientenkin valtioiden on mahdollista vaikuttaa kehityksen suuntaan ja olla aktiivinen toimija, puhumattakaan EU:n mahdollisuuksista.

Voimme myös edelleen valita – ihan kaikkea ei tarvitse automatisoida, hän muistuttaa.

Roos näkee kehityksen heiluriliikkeenä: tietyn pisteen jälkeen alkaa kertyä vastarintaa, joka lopulta purkautuu ja johtaa kurssin korjaukseen. Hänestä alustavia merkkejä muutoksesta on nähtävissä Yhdysvaltain välivaalien ennusteissa, datakeskusten vastustamis­liikkeissä ja Euroopan mielenosoituksissa.

”Olen itse sekä tekoälyintoilija että -kriitikko. Olisi tärkeää, että jokainen löytäisi itsestään molemmat.”