Tulevaisuus | Timo Harakka ajaa lakia, joka pakottaisi päättäjät katsomaan vuosi­­kymmenten päähän

Nykyiset sukupolvet eivät saisi kohtuuttomasti rajoittaa tulevien sukupolvien vapautta tehdä ratkaisuja. Näin selittää Sdp:n kansanedustaja Timo Harakka eduskunnan käsittelyssä olevan sukupolvi­vastuulain idean.

Eduskunnan tulevaisuus­valiokunnan varapuheenjohtaja Harakka on lakialoitteen ensimmäinen allekirjoittaja ja lakia valmistelleen ohjausryhmän puheenjohtaja. Ryhmä on sparrannut lakiehdotuksen sanamuotoja valtiosääntö­oppineiden kanssa.

Lakialoitteen on allekirjoittanut kaikkiaan 125 kansanedustajaa kaikista eduskunta­puolueista. Aloite on parhaillaan eduskunnan sivistys­valiokunnan käsittelyssä.

Sukupolvivastuulain tarkoituksena on taklata iänikuista ongelmaa eli politiikan lyhytjänteisyyttä.

Kun Ranskan kuningas Ludvig XV kärsi tappion seitsenvuotisen sodan Rossbachin taistelussa vuonna 1757, hänen rakastajattarensa, Pompadourin markiisitar, kertoman mukaan lohdutti kuningasta sanomalla: ”Meidän jälkeemme vedenpaisumus.”

Siis mitä väliä valtakunnan tulevaisuudella tai valtiontalouden kestävyydellä, kunhan päättäjät vain selviytyvät omasta elinajastaan. Päättäjät nauttivat ratkaisujensa hyödyistä, mutta jättävät niiden seuraukset tulevien sukupolvien kannettaviksi.

Nykypäivän esimerkkinä tästä on se, miten vähän maailman päättäjät ovat tehneet esimerkiksi ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjumiseksi. Siitäkin huolimatta, että he tietävät kuumenevan ilmaston ja sään ääri-ilmiöiden uhkaavan tulevien sukupolvien elinolosuhteita. Kun jäätiköt sulavat, vedenpaisumus ei välttämättä ole enää pelkkä kielikuva.

Kyse ei ole vain ekologisesta kestävyydestä, sillä lain tarkoituksena on tuoda kaikkeen päätöksentekoon pitkän aikavälin näkökulma.

”Jos otamme nyt kohtuuttomasti velkaa tai kiihdytämme ilmastokriisiä, se rasittaa tulevia sukupolvia ja vähentää heidän vapauttaan tehdä ratkaisuja”, Harakka sanoo.

Sdp ei itsekään ole syytön nuorempien sukupolvien sivuuttamiseen, mikä on nähty esimerkiksi eläkeasioissa. Sen ja myös muiden puolueiden tuntuu olevan helpompi heikentää nuorten eläke-etuja kuin nykyisten eläkeläisten, jotka ovat vieläpä ahkeria äänestäjiä.

Lisäksi neljän vuoden välein on vaalit, joissa poliitikkojen pestit ovat katkolla. Tämä ohjaa lyhytjänteisiin ratkaisuihin. ”Demareita ja kaikkia muitakin puolueita vaivaa tämä vaalisyklisyys”, Harakka myöntää.

Harakan mukaan ongelmana on myös se, että eduskunnan valiokunnissa kuullaan paljon etujärjestöjä, jotka lobbaavat oman jäsenistönsä etua.

”Äänekkäimmät etujärjestöt saavat usein tahtonsa läpi, ja niillä on vahva edustus puolueissa. Se on hirveän lyhytnäköistä omien etujen ajamista. Olen miettinyt paljon, miten sitä voisi murtaa”, Harakka sanoo.

Harakka kertoo, että hänelle herätyksen sukupolvi­vastuulain säätämiseen toi vuonna 2025 julkaistu Nuorisobarometri, jossa nuorten luottamus omaan tulevaisuuteensa oli heikentynyt dramaattisesti. Seuraavan vuoden barometrissa tilanne heikkeni entisestään.

Barometrin mukaan puolet suomalaisnuorista suhtautuu maailman tulevaisuuteen pessimistisesti.

Viime keväänä opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijaryhmä esitti erilaisia toimenpiteitä nuorten tulevaisuususkon vahvistamiseksi. Yksi keinoista oli sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden kirjaaminen lakiin.

”Ne on turvattava luomalla institutionaalinen ja oikeudellinen perusta kirjaamalla ne sitoviksi velvoitteiksi lakiin ja päätösten vaikutustenarviointiin”, ryhmä esitti. Ehdotus osui yksiin tulevaisuusvaliokunnan aikaisemman esityksen kanssa. Konkreettista lakialoitetta ryhdyttiin valmistelemaan erillisessä Harakan johtamassa ohjausryhmässä.

Sukupolvivastuulaki edellyttäisi, että jatkossa lainvalmistelussa otettaisiin huomioon myös vuosikymmenten päähän ulottuvat erittäin pitkän aikavälin vaikutukset. Koskettavathan tänään tehtävien päätösten vaikutukset lapsia ja myös syntymättömiä sukupolvia.

Jo nykyään lakiesityksistä pitää löytyä arviot lain taloudellisista, ympäristöön liittyvistä ja yhteiskunnallisista vaikutuksista. Monissa lakiesityksissä arvioidaan myös lain pitkän aikavälin vaikutuksia. Ei kuitenkaan kaikissa, sillä vaikutusarvioinnin yksityiskohtaiset vaatimukset perustuvat suurelta osin valtioneuvoston ohjeisiin, eivät lakiin.

Nyt pitkän aikavälin vaikutusten arviointivelvollisuus kirjattaisiin lakiin, joten seuraukset tuleville sukupolville pitäisi ottaa nykyistä järjestelmällisemmin huomioon kaikkien lakiesitysten valmistelussa.

Harakka korostaa, ettei tarkoituksena ole sitoa nykyisten päättäjien käsiä. He saisivat edelleen tehdä haluamiaan poliittisia ratkaisuja, mutta eivät voisi sivuuttaa niiden pitkän aikavälin seurauksia ilman arviointia.

Harakka pitää lakialoitetta poikkeuksellisen tärkeänä.

”Itse ajattelen, että tämä on minun parlamentaarisen urani huipentuma”, hän sanoo.

Harakka on Sdp:n kolmannen kauden kansanedustaja. Viime vaalikaudella hän toimi ensin työministerinä ja sittemmin liikenne- ja viestintäministerinä. Harakka täyttää uudenvuodenaattona 64 vuotta.

Hän kertoo miettineensä pitkään, hakeeko jatkokautta eduskunnassa ensi kevään vaaleissa. Vaihtoehtona hänellä oli keskeneräisen väitöskirjan viimeisteleminen ja kirjoittaminen. Harakka työskenteli toimittajana ennen politiikkaan lähtöään.

Harkinta on nyt tehty, Harakka kertoo. Hän on päättänyt asettua ehdolle eduskuntavaaleissa Helsingin vaalipiirissä. Päätöstään Harakka perustelee sillä, että seuraavalla vaalikaudella joudutaan tekemään erittäin vaikeita päätöksiä julkisen talouden tasapainottamiseksi. Hän haluaa olla mukana tässä työssä.

Lisäksi on sukupolvivastuulaki, joka ei välttämättä ehdi täysistuntoon päätettäväksi tällä vaalikaudella.

”Haluan luotsata sen loppuun asti.”