Trumpin valtaoikeudet | Trumpista tuli ”rampa ankka”– näin demokraatit voivat työntää kapuloita rattaisiin

Demokraattien murskavoitto Yhdysvaltain kongressin molemmissa kamareissa muuttaa koko Donald Trumpin presidenttikauden loppupuoliskoa, kun Trumpin republikaanipuolue menettää kongressin hallinnan.

Demokraateilla on enemmistö edustajainhuoneessa ja senaatissa, joten he voivat pysäyttää lakihankkeita, estää nimityksiä ja käynnistää tutkintoja hallinnon toimista.

Presidentillä on silti yhä huomattavasti valtaa erityisesti ulkopolitiikassa. Demokraattien enemmistövalta kongressissa ei myöskään ala välittömästi vaan vasta tammikuun alussa. Presidentille jää siis kaksi kuukautta aikaa toteuttaa suunnitelmiaan ilman kongressin jarrua.

Sen jälkeen Trumpista tulee kuitenkin ”rampa ankka” – presidentti, joka ei enää voi tähdätä kolmannelle kaudelle ja jonka poliittinen vaikutusvalta on selvästi heikompi, kuin kauden alussa.

Näin demokraattienemmistöinen kongressi voi hidastaa Trumpin hallinnon päätöksiä tammikuusta alkaen.

1. Edustajainhuone voi kaataa lakeja ja aloittaa tutkintoja

Demokraattien enemmistö edustajainhuoneessa tarkoittaa sitä, että Trump ei voi enää saada uusia lakeja läpi ilman vastustajiensa hyväksyntää.

Käytännössä demokraatit voivat esimerkiksi pysäyttää Trumpin uusia veronkevennyksiä, torjua maahanmuuttolakien kiristyksiä tai estää menoleikkauksia.

Demokraatit voivat myös kieltäytyä myöntämästä uusia määrärahoja esimerkiksi maahanmuuttajien karkotusoperaatioihin tai vaatia ehtoja Iranin sodan rahoitukselle.

Edustajainhuone voi myös käynnistää tutkintoja Trumpin hallinnon toiminnasta. Demokraatit ovat jo kertoneet, mitä ne aikovat tutkia.

Edustajainhuoneen valvontavaliokunnan johtoon nousemassa oleva demokraattiedustaja Robert Garcia on kertonut haluavansa selvittää, miksi oikeusministeriö jätti osan Jeffrey Epsteiniin liittyvistä asiakirjoista julkaisematta. Epstein on vuonna 2019 vankilassa kuollut seksuaalirikollinen, jolla oli kytköksiä Trumpiin.

Demokraatit haluavat myös selvittää, ovatko Trumpin perheen yksityiset taloudelliset edut ja hallinnon päätöksenteko sekoittuneet toisiinsa. Tutkinnan kohteiksi voivat joutua Trumpin perheen kryptovaluuttabisnekset sekä Qatarin Trumpille lahjoittama lentokone.

Lisäksi demokraatit haluavat selvittää Trumpin vävyn Jared Kushnerin liiketoimia ja hänen yhteyksiään ulkomaisiin hallituksiin.

Edustajainhuoneella on valta nostaa presidenttiä vastaan virkarikossyyte.

Edustajainhuoneen enemmistö riittäisi syytteen nostamiseen, mutta ei Trumpin erottamiseen virasta. Siihen tarvittaisiin senaatin kahden kolmasosan enemmistö, jota demokraatit eivät ole näissä vaaleissa saamassa.

Virkarikossyyte veisi joka tapauksessa Trumpin hallinnolta aikaa ja energiaa.

2. Senaatti voi pysäyttää Trumpin nimitykset

Kongressin ylähuone eli senaatti osallistuu lakien säätämiseen edustajainhuoneen rinnalla, mutta sillä on myös erityisiä valtaoikeuksia. Trumpin kannalta merkittävin niistä on senaatin oikeus hyväksyä tai hylätä presidentin nimityksiä.

Presidentti nimittää esimerkiksi ministereitä, suurlähettiläitä ja korkeimman oikeuden tuomareita. Demokraattien enemmistö voi siis estää Trumpia nimittämästä haluamiaan henkilöitä keskeisiin tehtäviin.

Jos Trump esimerkiksi haluaisi vaihtaa ministereitään, demokraatit voisivat torjua uudet ehdokkaat. Korkeimman oikeuden tuomarinimitykset voivat vaikuttaa Yhdysvaltoihin vuosikymmenien ajan, sillä nimitykset ovat elinikäisiä.

Senaatilla on valtaa myös ulkopolitiikkaan. Se voi esimerkiksi estää ratifioimasta presidentin neuvotteleman valtiosopimuksen.

Kongressilla on perustuslain mukaan myös valta julistaa sota ja päättää sotilasoperaatioiden rahoituksesta. Kongressin enemmistö ei kuitenkaan voi yksinkertaisesti määrätä Trumpia lopettamaan sotaa.

Sotatoimien rajoittamiseen liittyy perustuslaillisia kiistoja, ja presidentti voi torjua rajoittavan lakiesityksen veto-oikeudellaan.

3. ”Mr. Veto” voi vesittää vastarintaa

Trump on jo sanonut, että jos demokraatit voittavat kongressin, hänestä tulee ”Mr. Veto”.

Tällä Trump viittasi presidentin veto-oikeuteen, jolla hän voi mitätöidä kongressin hyväksymiä lakiesityksiä.

Yhdysvalloissa laki on lähtökohtaisesti hyväksyttävä sekä edustajainhuoneessa että senaatissa, minkä jälkeen se lähetetään presidentin allekirjoitettavaksi.

Jos presidentti kieltäytyy allekirjoittamasta lakia ja käyttää veto-oikeuttaan, lakiesitys palautuu kongressiin. Veto voidaan kumota, mutta se edellyttää kahden kolmasosan enemmistöä molemmissa kamareissa.

Demokraateilla ei ole tällaista enemmistöä. Niinpä he tarvitsisivat republikaanien ääniä saadakseen presidentin vastustaman lain voimaan.

Trump voi siis estää esimerkiksi demokraattien yritykset palauttaa terveydenhuollon tukia, perua aiempia veronkevennyksiä tai rajoittaa presidentin tullivaltuuksia.

Senaatissa demokraattien toimintaa vaikeuttaa lisäksi niin sanottu filibuster-sääntö, jonka vuoksi useimpien lakiesitysten käsittelyn edistäminen edellyttää käytännössä 60 senaattorin tukea.

Presidentin veto-oikeudellakin on rajansa. Trump ei voi käyttää sitä esimerkiksi kongressin valiokuntatutkintojen tai senaatin nimityspäätösten estämiseen. Sen sijaan hän voi torjua kongressin hyväksymiä määrärahalakeja. Jos presidentti ja kongressi eivät pääse yhteisymmärrykseen rahoituksesta, seurauksena voi olla liittovaltion hallinnon osittainen sulkeminen.

Trump on sanonut, että veto-oikeus antaa hänelle vahvan neuvotteluaseman.

Hän sanoi CBS Newsille, että kun presidentti on torjunut kongressin lakiesityksiä muutaman kuukauden ajan, demokraatit taipuvat kompromisseihin.

Trumpin ongelma on, että julkinen huomio alkaa siirtyä jo vuoden 2028 presidentinvaaleihin, joissa Trump ei enää voi olla ehdolla.

Republikaanipoliitikot joutuvatkin siis miettimään kahdesti, kuinka tiukasti heidän kannattaa sitoa poliittinen tulevaisuutensa ”rampaan ankkaan”, jonka huippuhetket Yhdysvaltain politiikassa ovat nyt takanapäin.