Terveys | Tutkimus: Kovakaan harjoittelu ei takaa hyviä kolesteroli­arvoja

Kova harjoittelu ja hyvä fyysinen kunto eivät välttämättä tarkoita sitä, että urheilijan kolesteroliarvot olisivat kunnossa.

Helsingin yliopistossa valmistuneen väitöstutkimuksen mukaan kohonnut LDL-kolesteroli on varsin yleistä myös kansallisen ja kansainvälisen tason urheilijoilla.

LDL tunnetaan niin sanottuna huonona kolesterolina, sillä sen korkea pitoisuus lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä.

Julia Voutilaisen väitöstutkimuksessa selvitettiin urheilijoiden energiavajeen ja kolesteroliaineenvaihdunnan yhteyttä. Tutkimukseen osallistui yhteensä 582 suomalaisurheilijaa.

Julia Voutilainen tutki väitöskirjaansa varten urheilijoiden kolesteroliarvoja. Kuva: Mikko Voutilainen

Kohonneen LDL-kolesterolin rajana käytettiin arvoa 3,0 millimoolia litrassa. Eri tutkimusaineistoissa rajan ylitti 12–37 prosenttia urheilijoista.

”Oli yllättävää, kuinka monella urheilijalla LDL-kolesteroli oli koholla. Myös yhteys matalaan energiansaantiin oli odotettua heikompi”, Voutilainen kertoo Helsingin yliopiston tiedotteessa.

Voutilaisen mukaan kohonneen LDL-kolesterolin yleisyys urheilijoilla vastasi muuta väestöä. Väitöskirjassa vertailukohtana käytettiin erityisesti nuoria aikuisia.

Tutkimuksessa havaittiin myös eroja urheilulajien välillä. Yhdessä tutkimusaineistossa muiden lajien, kuin joissa keveydestä on etua, urheilijoilla oli korkeammat LDL-arvot.

Väitöstutkimuksen toinen merkittävä havainto liittyy urheilijoiden riittämättömään syömiseen.

Urheilijan energiavaje syntyy, kun ravinnosta saatu energia ei riitä kattamaan harjoittelun kulutusta ja elimistön normaaleja toimintoja. Pitkittyessään se voi aiheuttaa esimerkiksi hormonitoiminnan häiriöitä ja heikentää luuston terveyttä.

Energiavajeen on aiemmissa tutkimuksissa havaittu olevan yhteydessä myös kohonneeseen LDL-kolesteroliin. Voutilaisen tutkimuksessa yhteys osoittautui kuitenkin odotettua heikommaksi.

Kolesteroliarvot mitataan verinäytteellä. Kuva: Alamy Stock Photo / AOP

Kansainvälinen olympiakomitea, KOK, suosittelee urheilijoiden energiavajeen arviointiin työkalua, jossa kohonnut kolesteroli on yksi riskiä lisäävistä tekijöistä.

Voutilainen kyseenalaistaa tämän arviointiperusteen toimivuuden.

”Onko kohonneen kolesterolin sisällyttäminen riskilaskuriin asianmukaista, kun jopa kolmasosalla urheilijoista LDL on koholla energiansaannista riippumatta?” hän kysyy tiedotteessa.

Tutkimus ei kuitenkaan osoita, että koko KOK:n käyttämä arviointimenetelmä olisi epäluotettava.

Tuloksiin liittyy myös epävarmuutta, sillä urheilijoiden energiavajetta arvioitiin oirekyselyillä ja kliinisellä riskityökalulla. Energiavajetta ei siis mitattu suoraan.

Tutkimuksessa nousi esiin myös syömishäiriöoireiden yhteys kolesteroliarvoihin.

Yhdessä naisurheilijoiden aineistossa kohonnut LDL todettiin 38 prosentilla niistä, joilla esiintyi syömishäiriöoireita kuvaavan kyselyn perusteella enemmän oireita. Muilla naisurheilijoilla vastaava osuus oli 18 prosenttia.

Tulos ei osoita, että syömishäiriöoireet olisivat suoraan aiheuttaneet kohonneen kolesterolin, mutta se tukee aiempia havaintoja syömisen häiriöiden ja rasva-aineenvaihdunnan yhteydestä.

Voutilainen muistuttaa, ettei kehon koostumusta pidä pyrkiä muuttamaan hinnalla millä hyvänsä.

”Kehon koostumuksen kanssa kannattaa olla maltillinen. Häiriintynyt syöminen voi kääntyä itseään vastaan myös rasva-aineenvaihdunnassa”, hän sanoo tiedotteessa.

Voutilaisen mukaan urheilijoiden kolesteroliarvot kannattaa mitata osana säännöllistä terveydenseurantaa.

Vaikka liikunta suojaa sydän- ja verisuonitaudeilta, kovakaan harjoittelu ei poista kaikkia sairastumisen riskitekijöitä.

”Korkeankaan tason urheilu ei suojaa kaikilta riskitekijöiltä. Urheilijoidenkin sydän- ja verisuonitautien riskit pitää arvioida kokonaisuutena”, Voutilainen painottaa.

Julia Voutilainen väittelee 7. marraskuuta kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta ”Low energy availability and cholesterol metabolism in athletes”.