Terveydenhoito | Anestesiaan voi suhtautua luottavaisin mielin

Helsingin Sanomat käsitteli anestesian aikaisia potilasvahinkoja (25.10.). Kirjoituksen perusteella syntyvä kuva anestesian turvallisuudesta vaatii täsmentämistä. Toimenpidealoilla kajotaan ihmisen koskemattomuuteen hoidon vuoksi. Siksi potilasturvallisuus ja vahingoittamattomuuden periaate ovat olennaisia anestesialääkärin työssä.

Anestesiologin tehtävä on turvata potilaan elintoimintoja sekä taata kivuttomuus ja tarvittaessa uni leikkauksen aikana. Laadukas anestesia takaa kirurgille optimaaliset leikkausolot. Anestesia voidaan toteuttaa usein kokonaan puudutustekniikoin, mutta yleisanestesia eli nukutus on yhä monissa leikkauksissa välttämätön.

Yleisanestesian aikana hengitystä on yleensä tuettava. Hengitys turvataan intubaatiolla eli viemällä hengitysputki suun kautta henkitorveen tähystintä käyttäen. Toimenpide kuuluu erikoistumiskoulutuksen alussa opetettaviin keskeisiin toimenpidetaitoihin. Hampaisiin kohdistuvaa painetta vältetään, eikä hampaisiin tule kohdistaa vääntövoimaa. Hammasvaurio on kuitenkin mahdollinen; sen riskiä lisäävät erityisesti huono hampaiden kunto ja hengitystien vaikea anatomia.

Potilasturvallisuutta kehitetään muun muassa järjestelmällisellä tiedonkululla, potilastietojen ja poikkeamien kirjaamisella sekä leikkaustiimin yhteisellä tarkistuslistalla. Tiimityötä, selvää kommunikointia ja käden taitoja harjoitellaan. Poikkeamien ja läheltä piti -tilanteiden ilmoittamiseen kannustetaan, ja ilmoituksia hyödynnetään toiminnan kehittämisessä.

Potilasvahinkoja voi silti tapahtua. Haittatapahtuma tulee selvittää ja käydä avoimesti läpi potilaan kanssa. Potilasvahinkoa epäilevä voi tehdä vahinkoilmoituksen Potilasvakuutuskeskukselle. Potilasasiavastaava neuvoo asian vireillepanossa. Hammasvaurion korvattavuus arvioidaan tapauskohtaisesti. Arvioinnissa keskeistä on, olisiko kokenut ammattihenkilö voinut välttää vahingon toimimalla tilanteessa toisin. Hampaiston edeltävä tilanne otetaan arviossa huomioon.

Suomessa tehdään vuosittain satojatuhansia leikkauksia. Potilasvakuutuskeskuksen tilastojen mukaan koko maassa korvattiin vuonna 2025 1  112 leikkaus- ja anestesiatoimenpiteisiin liittyvää potilasvahinkoa. Näistä viisi oli tilastoitu anestesiaan liittyviksi vahingoiksi. Luvut eivät kerro yksittäisen anestesian riskistä, mutta havainnollistavat, miksi anestesiaan liittyviä vahinkoja tulisi tarkastella erikseen ja miksi kattavaa, toimenpidemääriin suhteutettua seurantaa tarvitaan.

Ruotsissa on leikkaus- ja anestesiatoiminnan laaturekisteri, jonka avulla toiminnan vaikuttavuutta, laatua ja poikkeamia voidaan seurata. Suomessa haittatapahtumien esiintyvyyttä voidaan seurata lähinnä potilasvalitusten perusteella tai erillisten tutkimushankkeiden kautta, ilman jatkuvaa seurantaa. Korvaustilastot eivät anna yksin luotettavaa kuvaa haittojen yleisyydestä.

Anestesia on Suomessa vakiintunutta, korkeatasoista toimintaa, jonka turvallisuutta kehitetään jatkuvasti. Potilaan on perusteltua suhtautua hoitoon luottavaisesti.

• Johanna Hästbacka
• varapuheenjohtaja
• Timo Kaakinen
• puheenjohtaja
• Suomen Anestesiologiyhdistyksen johtokunta

HS:n toimitus valitsee ja toimittaa mielipidekirjoitukset. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin täältä.