Talous | Suomi ei hyödynnä kuluttajabrändejään tarpeeksi

Talous

Suomessa kuluttajabrändit jäävät elinkeinopolitiikan väliinputoajiksi, vaikka niiden kasvupotentiaali on suuri.

Lukijan mielipide

Kirjoitus on Helsingin Sanomien lukijan mielipide.

16:45

Suomi on pieni talous, ja siksi elämme viennistä. Vientiteollisuutemme nojaa tällä hetkellä raskaan teollisuuden tuotteisiin, mutta uusien menestysalojen löytäminen on talouskasvun kannalta välttämätöntä.

Yksi keino vientipohjan monipuolistamiseen on Ruotsin tavoin vahvistaa kuluttajabrändien asemaa elinkeinopolitiikassa. Kuluttajabrändien aikaansaamaan talouskasvuun ei vaadita raskasta tuotantorakennetta, vaan niiden arvo syntyy aineettomasti etenkin muotoilun, kaupallistamisen ja brändien itsensä kautta.

Vientimarkkinat ovat välttämättömiä sekä kotimaisille kuluttajabrändeille että kansantaloudelle. Suomi on alihyödyntänyt mahdollisuuksiaan kuluttajaliiketoiminnan viennissä, mutta sen kehittämiseen tarvitaan hyvien tuotteiden lisäksi myös kuluttajamarkkinaa ymmärtävä toimintaympäristö, joka auttaa brändejä kasvamaan pieneltä kotimarkkinalta globaaleiksi toimijoiksi.

Ruotsissa tämä on tunnistettu jo vuosikymmeniä sitten. Siellä kuluttajaliiketoiminta on selvemmin osa vienti- ja elinkeinopolitiikkaa, mikä näkyy alan yritysten kasvun sekä kansainvälistymisen etupainotteisessa tukemisessa. Toisin kuin Business Finlandilla, Ruotsin vastaavalla toimijalla kuluttajaliiketoiminta on nimetty omaksi painopisteekseen, ja alan yrityksille kohdennetaan julkisia tukitoimia, kuten Yhdysvaltojen markkinoille suunnattu ohjelma.

Seurauksena on ollut huomattava määrä globaaleja menestysbrändejä, joiden vaikutus Ruotsin talouteen on jo merkittävä. Esimerkiksi H&M-konsernin liikevaihto on moninkertainen Suomen tekstiili- ja muotialan yritysten yhteenlaskettuun liikevaihtoon verrattuna.

Suomessa kuluttajabrändit jäävät helposti väliinputoajiksi elinkeinopoliittisessa valmistelussa. Aineettoman arvonluonnin merkitys on alettu tunnistaa strategisella tasolla, mutta käytännön politiikkatoimista se jää pois. Nykyisellään tuki-instrumentit eivät noudata kuluttajabrändiliiketoiminnan logiikkaa, jossa kasvu rakentuu pitkäjänteisestä kehittämisestä, vaiheittaisesta markkinoille etenemisestä ja etupainotteisista panostuksista.

Suomen talouskasvun aikaansaamiseksi tarvitaan uutta otetta ja elinkeinopolitiikkaa, joka nostaa kuluttajabrändit muiden Pohjoismaiden tavoin osaksi vientipohjaa.

• Maria Pirkkalainen-Barber
• asiantuntija, kansainvälinen liiketoiminta ja rahoitus
• Ville Salonen
• ekonomisti
• Suomen Tekstiili ja Muoti

HS:n toimitus valitsee ja toimittaa mielipidekirjoitukset. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin täältä.

Artikkeliin liittyvää

Luitko jo nämä?