Suomessa on tehty satoja liikenneympyröitä puutteellisilla ohjeilla – nyt mallia otetaan Joensuusta

Karjalankadun liikenneympyrä on toiminut esimerkkinä, kun koko Suomeen tehtiin ensimmäistä kertaa yhtenäinen ohje kaupunki­kierto­liittymien suunnitteluun.

7:33

Suomalaiset kunnat ovat alkaneet ottaa mallia Joensuusta liikenneympyröiden eli kiertoliittymien suunnittelussa.

Joensuun kaupunkialueella on yli 40 liikenneympyrää. Kaupunki on rakentanut uusia ympyröitä vuosittain ja kehittänyt niistä jatkuvasti parempia.

Liikenneympyrät herättävät osassa autoilijoita ärsytystä. Joensuun kaupungin liikennejärjestelmäinsinöörin Rasmus Nousiaisen mukaan Pohjois-Karjalan pääkaupungissa kriittiset äänenpainot ovat kuitenkin hieman vaimentuneet.

– Aikoinaan ympyröitä vastustettiin todella äänekkäästi, mutta nykyään niitä jopa toivotaan, kun risteyksissä tehdään remontteja, Nousiainen kertoo.

Joensuun runsas liikenneympyröiden määrä johtuu kaupungin jo eläköityneestä liikennesuunnittelijasta Jarmo Tihmalasta. Liikenneympyröiden kehittäminen oli Tihmalan elämäntyö.

Vuosi sitten valmistunut Karjalankadun kiertoliittymä on tämän kehitystyön huipentuma. Osa kaupunkilaisista pitää ympyrää Joensuun ärsyttävimpänä, mutta liikennesuunnittelijat arvostavat siinä tehtyjä ratkaisuja.

Tihmalan opit otettiin talteen Kuntaliiton valtakunnalliseen kaupunkikiertoliittymien suunnitteluohjeeseen, joka julkaistiin viime vuonna. Liiton mukaan ohjetta on hyödynnetty jo ainakin Helsingissä.

– Myös Tampere, Riihimäki ja Porvoo ovat kiinnostuneet ohjeesta. Veikkaan, että vajaat kymmenen kaupunkia on ottanut ohjeen jo käyttöön, Nousiainen arvelee.

Hitaammin mutta turvallisemmin

Uusi ohje korostaa ennen kaikkea sitä, että kaupunkikiertoliittymät mitoitetaan eri periaatteella kuin taajamien ulkopuoliset liittymät.

Siinä missä tieliikenteessä kiertotilan koko suunnitellaan busseille ja rekoille, kaupunkiympäristössä mitoitusperusteena on henkilöauto. Suuretkin ajoneuvot voivat ajaa kaupunkikiertoliittymässä, mutta ainoastaan siten, että ne oikaisevat hieman keskiympyrän päältä.

– Kun kiertotila on kapeampi, autot ajavat hitaammin. Se ei kuitenkaan hidasta liikennettä, vaan tekee siitä sujuvampaa, kun uskalletaan mennä pienempiin väleihin, Nousiainen sanoo.

Videolla Rasmus Nousiainen kertoo kiveyksestä, jonka oikea koko ja korkeus ovat olennaisen tärkeitä.

Ohjeessa painotetaan myös jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden asemaa. Suojateitä ja pyöräteitä suositellaan vietäväksi muutaman metrin päähän itse kiertotilasta, jotta liittymästä poistuvat autoilijat havaitsevat heidät paremmin.

Aiempi ohje oli puutteellinen

Tampereen yliopiston työelämäprofessori Kalle Vaismaa uskoo, että Joensuun opein tehdyt liikenneympyrät parantavat liikenneturvallisuutta Suomessa.

Vaismaa huomauttaa, että aikaisemmin kunnat suunnittelivat liikenneympyränsä useimmiten Väyläviraston ohjeen mukaan. Kyseinen ohje on kuitenkin tarkoitettu maantieliikenteeseen.

– Etenkin pyöräilijöille nämä uudenlaiset kiertoliittymät ovat selvästi aiempaa turvallisempia. Pidän uutta ohjetta erinomaisena ja toivon, että se otetaan laajasti käyttöön, Vaismaa sanoo.

Joensuussa kaupunkikiertoliittymät ovat vähentäneet liikenneonnettomuuksia merkittävästi. Esimerkiksi Kosti Aaltosen tien ja Marjalantien risteyksessä onnettomuudet loppuivat kokonaan sen jälkeen, kun paikalle valmistui liikenneympyrä vuonna 2021. Vuosina 2007–2020 pelastuslaitokselle ilmoitettuja onnettomuuksia oli samassa paikassa kahdeksan.

– Kaupunkikiertoliittymästä poistutaan mittaustemme mukaan keskimäärin 22 kilometrin tuntivauhtia. Perinteisessä kiertoliittymässä poistumisnopeus on 44 kilometriä tunnissa, hän vertaa.

Joensuuhun vielä noin kymmenen

Vaismaa uskoo, että uuden ohjeen mukaiset liikenneympyrät yleistyvät Suomessa jatkossa. Hänen mukaansa ne eivät kuitenkaan sovellu mihin tahansa risteykseen.

Myös Nousiainen myöntää, että kaikkialle kiertoliittymät eivät sovi. Jos esimerkiksi liikennettä on niin paljon, ettei ympyrän kapasiteetti riitä, tarvitaan edelleen liikennevalot.

– Toisaalta Joensuussakin on vielä kymmenkunta risteystä, joihin kiertoliittymä sopisi. Me rakennamme niitä varmasti lisää, hän sanoo.