Suomenruotsalaiset | S-ryhmän mainos pilailee suomen­ruotsalaisuudella, kysyimme ihmisten mielipidettä Kauniaisissa

Ainakin osaa suomenruotsalaisista on tällä viikolla puhuttanut S-ryhmän Herkku-brändin mainokset kaupoissa ja bussipysäkeillä. Ne vitsailevat stereotyyppisellä suomenruotsalaisuudella.

”Sun ostoslista voisi olla lite bättre”, lukee yhdessä mainoksessa. Sitä komistaa huolitellusti liiviin ja pukuun sonnustautunut viiksekäs mieshenkilö.

Suomenruotsalainen ruokavaikuttaja Tara Junker kritisoi mainosta Instagram-päivityksessään. Hän kysyy, yrittääkö mainos vihjata, että suomenruotsalaiset ovat muita varakkaampia ja haluavat jotain hienompaa.

”Tuntuu oudolta, ettei näin isossa mainoskampanjassa ole mietitty, millaisia mielikuvia nimi herättää”, Junker kirjoittaa viitaten kampanjan iskulauseeseen ”lite bättre”. Suomeksi se tarkoittaa ”vähän parempaa”.

S-ryhmän markkinointijohtaja Lauri Toivonen totesi perjantaina Svenska Ylen haastattelussa, että tarkoituksena oli viestiä Herkku-tuotteiden edustavan korkeampaa laatua, ei loukata ketään.

Poikkesimme lauantaina Kauniaisissa kysymässä, mitä asukkaat tykkäävät mainoksesta.

Espoon ympäröimässä pienessä kunnassa ruotsinkielisiä on noin 30 prosenttia väestöstä. Koko maassa osuus on noin viisi prosenttia. Määrä on pitkään ollut hienoisessa laskussa.

Ajankohta HS:n vierailulle on otollinen: sunnuntaina päättyi ruotsalaisuuden viikko.

Ostoskeskus Granissa ruotsia alkaa kuulla heti. Ostoskärryä työntävä ruotsinkielinen Johanna Salparanta katsoo S-ryhmän mainosta toimittajan puhelimen näytöltä ja naurahtaa.

”Stereotyyppinen, ihan hauska”, hän sanoo. ”Mutta ei siinä mitään. Kaikkea ei pidä ottaa niin vakavasti.”

Salparanta kertoo, että kun hän oli nuori 1990-luvun Helsingissä, häntä nimiteltiin koulussa ja kaupungilla useamman kerran hurriksi.

Sille tuli lopulta immuuniksi, Salparanta sanoo.

”Se oli toista aikaa. Nyt elämme toisenlaisessa kulttuurissa. Ihmiset varovat sanomisiaan aiempaa enemmän.”

Kauniaisissa pitkään asunut Jaana Laaksonen-Rintala puhuu äidinkielenään suomea. Hän ei pidä kauppaketjun mainoksesta.

”Yrittää olla hauska, mutta ei ole sitä. Mun mielestä se on vähän stereotyyppinen kuva.”

Laaksonen-Rintalakin näkee eroja suomen- ja ruotsinkielisten välillä. Niitä hän havainnoi kentän laidalla, kun tyttäret pelasivat jalkapalloa kaksikielisessä Grankulla IFK:ssa.

Ruotsinkieliset futisperheet tuntuivat juttelevan enemmän keskenään kuin suomenkieliset.

”On se kulttuuri erilainen: he ovat sosiaalisempia ja iloisempia. Enemmän ovat yhteyksissä toisiinsa”, Laaksonen-Rintala arvioi.

Suomenkielinen Jaana Laaksonen-Rintala laulaa Kauniaisissa kuorossa. Välillä tarjolla on vain ruotsinkielinen kuororyhmä, jonne hän sujahtaa luontevasti. Kuva: Ivan Bessedin

Sydämensivistys on Hanna Himangan ja Joonas Laurilan mukaan osa suomenruotsalaista kulttuuria. Kuva: Ivan Bessedin

Granissa kohtaamme myös julkisuudesta tutut kokit Hanna Himangan ja Joonas Laurilan. He asuvat Espoon puolella.

”Siis taide, yhteisöllisyys, sivistys!” suomenkielinen Himanka alkaa luetella suomenruotsalaisen kulttuurin ominaisuuksia.

Kaksikielisen lapsen äiti ei ilahdu S-ryhmän mainoksesta. Hänen mielestään se voi vahvistaa suomenruotsalaisista käsitystä, että he vaatisivat parempaa tasoa. Laurila kertoo olevansa samaa mieltä.

Ruotsalaisuuden päivä, jota vietettiin perjantaina, oli Himangan ruotsinkieliselle lapselle syy mennä kavereidensa kanssa ulos syömään.

”Suomenruotsalainen kulttuuri on ehkä vähän erilainen kuin suomalainen kulttuuri yleensä. On yhteenkuuluvuutta ja ehkä vähän positiivisempi elämänkatsomus”, sanoo ruotsinkielinen Johanna Salparanta. Kuva: Ivan Bessedin

Kun viime vuonna vöyriläinen huumoriryhmä KAJ edusti Ruotsia euroviisuissa, suomenruotsalaisuus sai suuren suomenkielisen yleisön silmissä uusia sävyjä.

Sekä Suomessa että Ruotsissa ihasteltiin maalaismurretta puhuvia rannikkopohjalaisia, jotka eivät ole rikkaita eivätkä tule äveriäästä kulttuurisuvusta.

”Ruotsinkielinen Suomi on monille suomalaisille rapujuhlaa ja purjevenettä. Se on aika väsyttävä stereotypia”, yhtyeen jäsenet kertoivat ruotsalaisen Svenska Dagbladetin haastattelussa.

”Meidän laulumme on näyttänyt, että on ihan tavallisia suomenruotsalaisia”, sanoi yhtyeen jäsen Axel Åhman.

Rannikko-Pohjanmaalta kotoisin oleva huumoriryhmä KAJ’n sanotaan avanneen monen suomalaisen silmiä. Kuva: Terhi Ylimäinen