STT:n alas­ajo | ”Pidän hyvin ironisena, että Suomen luotetuin media ajetaan alas”, irti­sanottu sanoo

Suomen ainoa uutistoimisto STT kertoi torstaina, että sen toiminta loppuu ja kaikki 89 journalistia irtisanotaan. Puhutaan suomalaisen median kannalta historiallisen suurista irtisanomisista.

Ainakin jos katsotaan viime vuosia ja 2020-lukua, STT:n irtisanomiset ovat suurimmat heti Ylen vuoden 2025 irtisanomisten jälkeen, Journalistiliiton puheenjohtaja Marjaana Varmavuori sanoo HS:lle.

Irtisanomiset ovat osa 2010-luvulta alkanutta journalististen työpaikkojen määrän alamäkeä. Alalta on kadonnut vuodesta 2010 alkaen yli 3 000 työpaikkaa, Varmavuori sanoo Tilastokeskuksen tietoihin viitaten.

”Tämä muuttaa pysyvästi suomalaista tiedon infrastruktuuria”, Varmavuori sanoo.

Tapio Pellinen.

STT:llä vajaat yhdeksän vuotta työskennellyt datajournalisti Tapio Pellinen oli yksi 89:stä nyt irtisanottavasta työntekijästä.

Pellinen on vastannut STT:n datajournalismin tuottamisesta ja kehittänyt data- ja tekoälytyökaluja uutistoimiston käyttöön. Hän on ollut tekemässä laajoihin data-aineistoihin pohjautuvaa tutkivaa journalismia ja uutisointia muun muassa suomalaisten verotiedoista, sosiaaliturvaleikkausten vaikutuksesta puolueiden suosioon kuntavaaleissa sekä lukiovertailuja, joissa on tarkasteltu lukioiden pärjäämistä ylioppilaskirjoituksissa.

Työt Pellisellä loppuvat huhtikuussa, ja sen jälkeen on keksittävä muuta tekemistä. Pellistä harmittaa, että vuoden aikana nähtyjen STT:n pelastusyritysten jälkeen uutistoimistolle ei löytynytkään rahoituspohjaa.

Esimerkiksi liikenne- ja viestintäministeriö suunnitteli rahoittavansa STT:n toiminnan kehittämistä miljoonan euron tuella.

”Käytiin viime talvena huomattavan pitkät yt-neuvottelut, sitten pistettiin toimitus uuteen uskoon. Saatiin homma pyörimään uudella organisaatiolla, ja se näytti pyörivän oikein hyvin. Sitten viisi kuukautta myöhemmin tuleekin uudet yt:t, ja pohjavire on, että eiköhän tämä ollut tässä. Olen siitä harmissani, että aikaa ei annettu”, Pellinen sanoo.

”Pidän hyvin ironisena sitä, että Suomen luotetuin media ajetaan alas.”

Samalla tavalla vastaa STT:llä talouden ja politiikan toimittajana työskennellyt irtisanottava journalisti. HS ei julkaise journalistin nimeä, koska hän arvelee mediahuomion voivan vaikuttaa hänen työnsaantiinsa tulevaisuudessa.

”Ihmiset vaikuttavat olevan pettyneitä erityisesti siihen, että meille annettiin jonkinlaista toivoa. Mutta oikeasti annettiin vain noin puoli vuotta aikaa uudistaa toimintaa. [Liikenne- ja viestintäministeri] Lulu Rannekin taisi twiittailla X:ssä, että STT ei ole kyennyt uudistumaan, mutta onhan se noin lyhyessä ajassa hankalaa”, STT:n toimittaja sanoo.

HS:n haastatteleman toimittajan mielestä STT:n työtä on erehdytty joskus julkisuudessa luulemaan tiedotemaiseksi – siis sellaiseksi, jonka tekoäly helposti korvaa.

”Sanoisin, että STT:llä laadunvarmennus on moneen muuhun mediaan verrattuna korkeammalla tasolla.”

STT on tänä vuonna ollut kyselytutkimuksen mukaan suomalaisten eniten luottama uutismedia.

”Itse pidän sitä hyvin ironisena, että Suomen luotetuin media ajetaan alas.”

Toimittaja kertoo miettineensä myös sitä, mitä STT:n asiakkaina toimiville paikallistoimituksille käy.

Samaa on pohtinut Journalistiliiton puheenjohtaja Marjaana Varmavuori. Hän arvioi STT:n lakkautusten tuntuvan heijastusvaikutuksina maakunta- ja paikallislehdissä.

”Tämä tulee kiihdyttämään sitä, että meiltä häviää pieniä paikallislehtiä”, Varmavuori sanoo.

Suuri osa – Varmavuorta lainaten – ”ruuhka-Suomen” ulkopuolisista maakunta- ja paikallislehdistä kuuluu muutamaan konserniin: Hilla Groupiin, Kalevaan, Keskisuomalaiseen ja TS-Yhtymään. Nämä ovat ostaneet STT:ltä uutisia niin kotimaan politiikasta ja päätöksenteosta kuin ulkomailta.

Lisäksi lehdet ovat saaneet STT:ltä tukea uutispäivän suunnitteluun ja ympärivuorokautiseen päivystykseen. Nyt maakuntalehtien pitäisi järjestää tämä kaikki itse. Se lisää lehtitalojen kustannuspaineita.

”Saman palvelutason säilyttäminen ei ole siis mitenkään mahdollista.”

Samaan aikaan merkittävä osa konsernien omistamista pienistä paikallislehdistä on tappiollisia. Niiden toimintaa on kuitenkin tuettu paremmin pärjäävien konsernin maakuntalehtien tuloilla. Kun konsernit siis joutuvat paikkaamaan STT:n uutisaukkoja omilla satsauksilla, kustannukset voivat yhtäällä nousta, ja todennäköisyydet sille, että konsernin pieniä tappiollisia paikallislehtiä lakkautetaan, kasvavat.

STT:n uutistoiminta jatkuu vielä maaliskuun 2027 loppuun saakka. Marjaana Varmavuori ei ole vielä luopunut kaikesta toivosta STT:n suhteen.

”En luota poliitikkoihin kuin vuoreen, mutta toivon, että tässä maassa viimein ymmärretään se, että meidän on pistettävä rahaa median tukemiseen. Jos suomalaiset poliitikot oikeasti ovat kiinnostuneita misinformaation ja disinformaation torjumisesta, niin nyt on se hetki.”

Journalistiliitto on Varmavuoren mukaan vedonnut liikenne- ja viestintäministeriöön, että se käynnistäisi selvityksen siitä, millä mallilla STT voitaisiin vielä pelastaa.

”Tiedän, että tämä näyttää tosi huonolta, mutta silti näen, että tämä on pakko puskea. En näe muuta vaihtoehtoa kuin se, että STT pelastetaan.”

Työmarkkinoille on siirtymässä satakunta STT:n lähtöpassit saavaa toimittajaa. Molemmat HS:n haastattelemat toimittajat suhtautuvat keväällä koittavaan työnhakuun varovaisen toiveikkaasti.

”Melko vahva käsitys on siitä, että osaamisellani saattaisi olla menekkiä jossakin. Mutta en nyt ota siitä stressiä. Irtisanomisaikaa pääsee viettelemään siinä työvelvoitteen lakattua”, sanoo Tapio Pellinen.

”Olen puoliksi leikillä väläytellyt, että lähtisin oppisopimuskoulutuksella putkiasentajaksi, koska tukkeutuneet röörit eivät tästä maasta lopu. Mutta journalismin parissa on pysyttävä, koska on tämä sen verran hyvää hommaa.”