Soklin koekaivoksen ympäristölupahakemus keräsi hurjan lausuntomäärän – useat vaativat luvan hylkäämistä

Savukosken Sokliin suunnitellun koekaivoksen ympäristölupahakemus saa tyrmääviä lausuntoja usealta taholta. Ympäristöluvan epäämistä vaativat muun muassa Soklin sijaintikunta Savukoski, ympäristöjärjestöt ja poroelinkeino. Lupa- ja valvontavirastolle (LVV) jätettyyn lupahakemukseen tuli kaikkiaan 45 lausuntoa.

Soklin kaivoshanketta vetää valtion omistama Finnish Minerals Group ja siihen kuuluva Sokli oy. Yhtiö haluaa aloittaa enimmillään kuusi vuotta kestävän, kokeilevan kaivostoiminnan ja rikastuksen ensi kesänä. Valtio on myöntänyt hankkeelle rahoitusta liki 80 miljoonaa euroa.

Sokli oy:n toimitusjohtaja Pasi Heino pitää ympäristölupahakemukseen tullutta kannanottojen määrää odotettavana, kun kyseessä on tällainen hanke.

Hän sanoo yhtiön nyt tutustuvan kaikkiin lausuntoihin, muistutuksiin ja mielipiteisiin. Vielä LVV:ltä ei ole tullut yhtiölle vastinepyyntöä.

Koekaivos vai takaportti varsinaiselle kaivokselle

Moni kannanottaja kyseenalaistaa lausunnossaan sen, että nyt suunniteltu toiminta olisi koeluontoista. Esimerkiksi Suomen luonnonsuojeluliiton (SLL) Lapin piirin mielestä louhittavat ja rikastettavat malmimäärät ovat merkittäviä.

Sen mielestä Sokli oy on myös pilkkonut hankkeen keinotekoisesti aloittaen nyt pienimuotoisesti, mutta tarkoituksenaan laajentaa kaivos täyteen mittaan, kun ympäröivän alueen luontoarvot ovat heikentyneet.

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ja paikallinen Sompion luonnonystävät vaativat yhteisessä muistutuksessaan, että koetoiminnan hakemus tulee hylätä. Yhtenä perusteluna on se, että hankkeesta ei ole tehty ympäristövaikutusten arviointia.

SLL:n mukaan koetoiminnan kuvauksen perusteella ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että se muun muassa heikentäisi Nuorttijoen järvitaimenen elinolosuhteita ja heikentäisi pohjavesialueen tilaa. Tämä oli yksi syistä, miksi Soklin varsinaisen kaivostoiminnan aiemmin saamat ympäristöluvat kumottiin vuonna 2022 korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Varsinaisen kaivoksen lupahakemus on palautunut aville, eli nykyiselle LVV:lle käsittelyyn.

Kaivoksen vesienkäsittelystä jää epävarmuuksia

Savukosken kunta lausuu LVV:lle kantanaan, ettei Soklille pidä myöntää ympäristö- ja vesitalouslupaa. Kunnan mukaan lupahakemuksessa jää epävarmuuksia koekaivoksen vesienkäsittelystä, sen vaikutuksista erityisesti pohjaveteen ja kuormituksesta vesistöön.

Myös Savukoski vaatii, että kaivoksesta on tehtävä ympäristövaikutusten arviointi ennen ympäristöluvitukseen siirtymistä. Kunta viittaa kaivoshankkeen palautumiseen KHO:sta LVV:lle.

”Soklin kaivospiiri on valituksenalainen eikä sitä koskeva oikeusprosessi ole vielä päättynyt. Kunta katsoo, että tämä on otettava huomioon nyt haettavan ympäristö- ja vesitalousluvan käsittelyssä”, Savukosken kunta kirjoittaa lausunnossaan.

Savukosken asenneilmapiiri on muuttunut kaivoskriittiseksi näiden 60 vuoden aikana, kun kaivosta on suunniteltu Sokliin. Kunta teki aiemmin tänä vuonna kaivosvastaisen periaatepäätöksen.

Monenlaista haittaa porotaloudelle

Savukosken Soklin alueella toimii Kemin–Sompion paliskunta, joka on eloporoluvultaan Suomen suurin. Sen muistutuksen mukaan kaivostoiminta vähentäisi laidunalueiden määrää ja kaivospäästöt, kaivosmelu ja valosaaste heikentäisivät laiduntavien porojen rauhaa.

”Hakemuksessa esitetty jatkuva toiminta; murskaus, poraus, räjäytykset, voimakas valosaaste ja liikenne aiheuttavat laajamittaisen ja jatkuvan melu- ja häiriökentän”, Kemin–Sompion paliskunta kirjoittaa lausunnossaan.

Paliskunta vaatii luvan hylkäämistä.

Vaikutusta pohjavesiin ei kerrota

Soklin lupahakemukseen lausunnon tehneet viranomaiset ja asiantuntijalaitokset eivät ota suoranaisesti kantaa ympäristöluvan myöntämiseen, vaan nostavat esille ympäristöön liittyviä huomioita.

Metsähallitus keskittyy omassa lausunnossaan erityisesti kaivoksen vaikutuksiin Nuorttijoen kalakantoihin, joita kaivokseen otettava vesi ja sieltä poistettavat vedet vaarantavat.

Nuortti on merkittävä kalastusalue, jonka ekosysteemille keskeinen laji on arvokas, järveen vaeltava taimen. Lajin heikentyminen merkitsisi ympäristönsuojelulaissa ympäristön merkittävää pilaantumista.

Luonnonvarakeskus Luke kiinnittää huomion Sokli oy:n hakemuksessa useiden arvioiden epävarmuuteen ja sanamuotojen epämääräisyyteen. Esimerkiksi lupahakemuksessa ei ole esitetty toiminnasta aiheutuvan pohjavesien laskun määrää tai laajuutta, vaikka se tulisi vaikuttamaan vesistöihin, Luken mukaan erityisesti pieniin latvavesiin.

Useilta yksityishenkilöiltäkin lausuntoja

Lausuntoja on myös useilta yksityishenkilöiltä. Moni huomauttaa, että kuulutus hakemuksesta ei ole ollut nähtävillä Savukosken kunnassa laissa vaadittua 30 päivää, minkä vuoksi lupa pitää hylätä.

Yksityishenkilöiden lausunnoissa on suoraa puhetta.

”Soklioja on pieni, vähävetinen ja kapea oja nimensä mukaisesti. Vähäinenkin määrä jätevettä tekisi siitä jäteviemärin. Myös Yli-Nuortti ja pääuoma Nuorttijoki ovat vähävetisiä. Nekään eivät kestä ollenkaan jätevettä, vaan tuhoutuisivat kalastoineen”, kirjoittaa Nuorttin elinkautiset -kalastusseuran jäsen Hannu Kostilainen.

Business Finland kertoi viime kuussa perustavansa Soklin ympärille 75 miljoonan euron hankkeen. Tässä videossa Business Finlandin johtava asiantuntija Maarit Kokko perustelee rahoituspäätöstä.