Saksassa pohditaan, pitäisikö tuhopoltettu Hitlerin Kotkanpesä rakentaa uudelleen vai ei

Saksassa asiantuntijat ja viranomaiset ovat erimielisiä siitä, pitäisikö tuhopoltossa vaurioitunut diktaattori Adolf Hitlerin entinen vuoristohuvila Kotkanpesä rakentaa uudelleen.

Pohdinnassa on se, pitäisikö paikalle rakentaa museo rakennuksen tarkan jäljennöksen sijaan.

Yli 1 800 metrin korkeudessa Etelä-Saksan alpeilla sijaitseva rakennus kärsi pahoja vahinkoja tuhopoltossa lokakuun loppupuolella.

Kotkanpesä oli natsihallinnon hirmuteoista muistuttava paikka ja merkittävä turistinähtävyys.

Baijerin osavaltion omistamassa Kotkanpesässä vieraili vuosittain yli 300 000 turistia. Tulipalon jälkeen paikka on ollut suljettuna vierailijoilta.

Saksassa pohditaan sitä, onko rakennusta syytä kunnostaa enää seuraavien sukupolvien muistopaikaksi.

Asiantuntijaryhmä pohtimaan Kotkanpesän tulevaisuutta

Baijerin osavaltio kokoaa asiantuntijoista työryhmän, joka pohtii Kotkanpesän tulevaisuutta.

– Jälleenrakentamisessa on kannettava historiaan liittyvä vastuu, koska rakennuksen yhteys natsihallintoon ja sen tekemiin rikoksiin on erottamaton, sanoi Baijerin kulttuuriministeri Markus Blume brittiläiselle The Guardian-lehdelle.

Baijerin osavaltion konservatiivinen pääministeri Joachim Herrmann on sanonut kannattavansa kunnostusta. Herrmannin mukaan paikalle ei voi jättää raunioita.

Natsihallinnon julmuuksista muistuttavan Obersalzbergin dokumentaatiokeskuksen johtaja Sven Keller puolestaan toteaa, ettei Kotkanpesän täydellinen restaurointi tule kysymykseen.

– En voi kuvitella, että päättäjät valitsisivat natsiarkkitehtuurin suoraviivaisen toisintamisen. Paikkaa ei kuitenkaan voi jättää raunioiksikaan, koska ne ovat usein vielä kiehtovampia.

Keskustelussa on vaadittu, että Kotkanpesän kunnostamisen yhteydessä olisi korostettava paikan synkkää historiaa.

Kellerin mukaan palossa jääneet rakenteet pitäisi yhdistää uuteen tietoon ja opetukseen niin, että historian tapahtumat tulevat näkyviin. Niihin kuuluisi myös Kotkanpesän käyttö matkailukohteena 1950-luvulta lähtien.

Buchenwaldin keskitysleirimuseon johtaja, historioitsija Jens-Christian Wagner sanoo The Telegraph-lehdelle, että natsiajan muistomerkit ovat todisteita, jotka menettävät todistusarvonsa, jos niiden tilalle rakennetaan jäljennöksiä.

– Jäljennöksiä ei pidä rakentaa, koska ne olisivat tavallaan historian vääristämistä.

Wagnerin mukaan Saksassa pitäisi järjestää ideakilpailu siitä, mitä Kotkanpesän tilalle voitaisiin rakentaa historiallisesti kestävällä tavalla.

Huolena on, että paikasta tulisi uusnatsien pyhiinvaelluskohde

Monet asiantuntijat ovat Saksassa huolissaan siitä, että Kotkanpesästä tulisi uusnatsien pyhiinvaelluskohde. Saksassa kysymys on akuutti äärioikeiston nousun takia.

Saksan historian professorin Mary Fulbrookin mielestä Hitleriin läheisesti liittyvän paikan jälleenrakentamiseen liittyy riski siitä, että äärioikeistolaiset natsiaatteen kannattajat voivat alkaa kokoontua paikalla.

Fulbrookin mukaan on tärkeää, että Kotkanpesän rauniot säilytetään tavalla, joka auttaa ymmärtämään historiaa ja joka täydentäisi Saksan muistopaikkojen verkostoa.

Myös natsi-Saksaa tutkiva historioitsija Felix Bohr sanoo, että äärioikeiston nousun takia Kotkanpesää ei pitäisi rakentaa uudelleen.

– Hitlerin suuruudenhulluus pitäisi jäädä raunioiksi. Ehdotan, että tulipalosta jäljelle jääneet rakenteet turvataan ja paikan historiasta kerrotaan niiden kautta.

– Huomio pitää suunnata natsi-ideologian käsittelemiseen eikä sen kulissien palauttamiseen, Bohr totesi The Guardianille.

Vuonna 1938 valmistunutta Kotkanpesää käytettiin muun muassa valtiovieraiden ja diplomaattien majoittamiseen. Hitler vieraili Kotkanpesässä tiettävästi 14 kertaa. Alempana samalla vuorella sijaitsi Hitlerin oma talo Berghof.

– Siinä talossa tehtiin merkittäviä päätöksiä kansanmurhasta, Sven Keller sanoi The Guardianlille.