Ruoka | Kanalla ruokitusta kalasta nousi kohu Britanniassa, mutta Suomessa kaloille on syötetty jo vuosia siipi­karja­jauhoa

Lontoo

Lohelle syötettävä ”kana” on aiheuttanut Britanniassa mediakohun ja herättänyt kysymyksen siitä, mitä kuluttajan tulisi saada tietää ruokansa alkuperästä.

Arvostettu Financial Times -sanomalehti uutisoi lokakuun puolivälissä, että brittiläisissä ruokakaupoissa myytävän lohen kasvattajat ovat alkaneet turvautua kanaan osana kalanrehua.

Syynä on se, että kalanrehun kala-aines on käynyt entistä kalliimmaksi.

Kanateollisuuden jämäosia, kuten luita ja aivoja, saa sen sijaan yhä suhteellisen halvalla. Kana peittoaa näin ollen kalan osana kasvatettujen petokalojen proteiinin tarvetta.

Aiheesta ovat uutisoineet Britanniassa myös muun muassa Channel 4 -kanava, The Times -sanomalehti sekä Independent-lehti sekä Norjassa Aftenposten-lehti.

The Times otsikoi juttunsa ”Söisitkö kanalla ruokittua lohta” ja tiedustelee asiaa myös lukijakyselyssä. Vain kolmasosa on vastannut ”kyllä”.

Brittiläisen ruokakaupan kalahyllyllä on mahdotonta tietää, onko lohelle tai muulle kalalle syötetty kanaa eli tarkemmin sanottuna siipikarjajauhoa.

Laitonta se ei ole. Siipikarjajauho kalanrehuna on sallittua niin Euroopan unionissa kuin myös EU:n ulkopuolisissa maissa Britanniassa ja Norjassa.

Kyse on pitkälti mielikuvista.

Norjalaisen Nofima-yhtiön kuluttajakyselyn mukaan monet pitävät kanapohjaisia ainesosia kalanruoassa ”epänormaalina”. Nofima on erikoistunut elintarvike­tutkimukseen.

Kuluttajat tietävät vain vähän siitä, mitä kalalle syötetään.

Tieto lisää tuskaa: Jos rehun ainesosia ei kerrota, kuluttajat suhtautuvat loheen positiivisemmin. Jos taas ainesosat listataan, herättää se negatiivisempia reaktioita, Nofima kertoo.

Suomessa kaloille annettavassa siipikarjajauhossa ei ole mitään uutta, kertoo Suomen Kalan­kasvattaja­liiton toimitusjohtaja Janne Sankelo.

Sankelon mukaan siipikarjajauho tuli osaksi kalanrehua vajaat kymmenen vuotta sitten.

”Se on kiertotalouden raaka-aine ja täysin jäljitettävissä”, hän kertoi HS:lle.

Suomessa kirjolohi on kalankasvatuksen päätuote noin 90 prosentin osuudella. Jonkin verran kasvatetaan myös siikaa.

”Petokalat eivät ole vegaaneja.”

Suomessa kasvatetun kalan rehu on kasvispainotteista. Rehusta valtaosa on esimerkiksi vehnää, rypsiöljyä ja härkäpapua.

Noin viidennes rehusta on kalaperäistä eli kalajauhoa ja kalaöljyä. Kala on kalanrehun kallein osa. Siipikarjajauhon osuus on Sankelon mukaan muutaman prosentin luokkaa.

Suomalaiset syövät suomalaista kirjolohta noin 1,5 kiloa vuodessa henkeä kohden. Norjalaista niin sanottua kassilohta syödään enemmän eli 2,5 kiloa.

Norjalaisiin verrattuna suomalainen kalankasvatus on pientä.

Sankelon mukaan Suomessa tuotettiin kalaa viime vuonna 18 miljoonaa kiloa. Norjassa vastaava luku on 1,5 miljardia kiloa.

Suomessa kalanrehun ainesosat eivät ole kuulemma herättäneet yleistä kiinnostusta.

Suomen maa- ja metsätalous­ministeriön mukaan rehulainsäädäntö on pitkälti yhdenmukaistettu EU:ssa.

Ruokaviraston sivuilta ilmenee, millaista eläinperäistä rehuainetta saa antaa millekin tuotantoeläimelle: ”Vesiviljelyeläinten, kuten kalojen rehussa on sallittua käyttää sioista, siipikarjasta ja hyönteisistä saatua käsiteltyä eläinvalkuaista.”

Ministeriön elintarvike­turvallisuus­yksikön johtavan asiantuntijan Eeva Saarisalon mukaan huoli kalakantojen heikentymisestä on ohjannut etsimään kasvatetun kalan rehuihin myös erilaisia vaihtoehtoisia kasvis­proteiini­lähteitä. Yksi näistä on soijaproteiini.

”Lohikala on kuitenkin petokala, joten kasvisproteiinin amino­happo­koostumus ei ole sille yhtä hyvää [kuin eläinproteiinin]”, Saarisalo sanoi.

Olennaista on myös resurssitehokkuus. Rehuksi tulisi käyttää ennen kaikkea sellaisia tuotteita, jotka eivät kelpaa ihmisravinnoksi.