Raha | Espoossa valtava lapsibuumi – kaupunki varautuu lähes miljardin euron rakennus­urakkaan

Suomessa lasten määrä ei missään kasva yhtä hurjaa tahtia kuin Espoossa.

Siksi Espoo käyttää kymmenessä vuodessa melkein miljardi euroa verorahoja uusien koulujen ja päiväkotien rakentamiseen. Niitä pitäisi valmistua 90.

Kaupunginjohtaja Kai Mykkänen (kok) on saanut valmiiksi ehdotuksensa Espoon ensi vuoden budjetiksi.

Vuoteen 2045 mennessä uusia espoolaislapsia on luvassa 16 000, ja vauhti on kovempaa kuin muissa suurissa suomalais­kaupungissa.

”Ennen määritimme itsemme insinöörien ja innovaatioiden kaupunkina, mutta nyt tärkein tehtävämme on lasten onnistuminen”, Mykkänen sanoo.

Kaupunginjohtaja Mykkänen avaa budjettisuunnitelmiaan Espoon keskuksen virastotalossa. Harmaa rakennus sulautuu lokakuun illan ankeuteen. Ikkunasta näkyy rahareikiä, joita on ensi vuonna tarkoitus tilkitä verorahalla.

Lähivuosien isoimpia rakennushankkeita on kaupunkirata, jonka työmaa siintää Mykkäsen ikkunasta. Vuoden kuluttua radan pitäisi yltää Leppävaarasta tänne, myöhemmin vielä Kauklahteen. Siihen kuluu Espoon rahaa 142 miljoonaa euroa.

Kun vähän pinnistää, ikkunasta näkyy toinenkin työmaa. Sinne S-ryhmä rakentaa uutta Prismaa ja asuntoja. K-ryhmä vastaa rakentamalla Citymarketia ja kauppakeskusta radan eteläpuolelle.

Radanvarteen rakennetaan myös lisää raiteita ja pyöräbaana.

Mykkäsen ikkunoita vastapäätä on nyt tyhjä tontti. Siihen on määrä nousta Espoolaisten talo, ”Espoon uusi pääkonttori”. Tämä virastotalo puretaan, tilalle tulee asuntoja.

”On tämä nyt aika rujo, se on sanottava”, Mykkänen sanoo vilkaistessaan ikkunasta.

Kaupunginjohtaja Kai Mykkänen esittelee nyt, miten hän käyttäisi ensi vuonna Espoon kaikkiin menoihin varatut kaksi miljardia euroa. Kuva: Matti Pietola / HS

Palataan lapsiin. Yksityiset palvelusetelipäiväkodit ovat voineet periä vanhemmilta enintään 50 euron lisämaksun. Nyt maksu poistuu.

Yksityisissä päiväkodeissa käy joka kolmas lapsi. Kädenojennus maksaa Espoolle ensi vuonna 1,4 miljoonaa euroa. Kyse on tasa-arvosta, Mykkänen sanoo.

”Eikä niin, että yksityisiin päiväkoteihin menisi vauraampia perheitä kuin kunnallisiin.”

Kauklahdessa on ruotsinkielisten pikkulasten buumi. Siksi sinne pystytetään satapaikkainen ruotsinkielinen päiväkoti.

Lukiolaistenkin määrä kasvaa niin, että ensi vuonna lukiopaikkoja tulee lisää 900 000 eurolla.

Seuraavina kolmena kesänä teini-ikäiset saavat yhteensä 1,35 miljoonan euron edestä lisää kesätyöseteleitä.

Kaupunginjohtaja ei tiedä, kuinka paljon Espoolla on rahaa. Se on hankalaa.

Jos Suomen talous lähtee kasvuun, Espoo saa lisää rahaa veroista. Se joutuisi myös maksamaan vähemmän työttömyyskorvauksia.

”Ei työttömyys vielä ensi vuonna sula. Ensi vuoden summissamme voi olla kymmenien miljoonien heitto”, Mykkänen arvioi.

Menoja onkin tarkoitus leikata tai tuloja lisätä 70 miljoonaa euroa vuodessa. Ensi vuonna tosin päästään vasta 61 miljoonan euron sopeutuksiin. Jo kesällä Espoossa sovittiin säästökuurista, eikä Mykkänen nyt esitä uusia säästöjä.

Urheilukenttiä hoidetaan vähemmän. Lukuisten päiväkotien ja koulujen rakentamista lykätään, ei tosin säästöjen vaan suunnittelun tai lupaprosessien takia.

Päähuoli tänä vuonna on Mykkäsen mukaan ollut se, että Espoo on elänyt yli varojensa.

Nytkin menot olisivat kasvamassa viisi kuusi prosenttia ja tulot vain kaksi prosenttia. Mutta Mykkänen on esityksessään puristanut menojen kasvun puoleen eli 2,7 prosenttiin.

Entisellä ministerillä on terveisiä valtiolle. Mykkänen kehottaa siirtämään yli 2 000 päivää työttömänä olleet pitkä­aikais­työttömät takaisin valtion vastuulle.

”Heidän työllistymisensä on kiinni sote-palveluista, ja siihen on hyvin vähän puuttumista kunnan järjestämien työllistymiskurssien avulla.”

Espoo on juuri ilmoittanut irtisanovansa tai muuttavansa työsuhdetta noin 130:ltä työntekijältään. Säästöä on määrä kertyä kolmena seuraavana vuonna yhteensä 26 miljoonaa euroa.

Kuntaveroprosenttiin kokoomustaustainen kaupunginjohtaja ei koske, sillä siitä ovat poliitikot jo kesällä päättäneet. Kuntaveroa kerätään myös ensi vuonna 5,3 prosenttia.

Espoon käyttää kaikkiin menoihinsa ensi vuonna noin kaksi miljardia euroa. Palveluihin tulee lisärahaa 40 miljoonaa euroa.

Suurta mielipahaakin tuottaneisiin pysäköintimaksuihin on tulossa kompromissi.

Kaupunginjohtaja pitää oikeudenmukaisena, ettei metron tai juna-asemien lähellä oleville kadunvarsille saa pysäköidä espoolaisten veronmaksajien piikkiin.

Espoossa on kuitenkin runsaasti alueita, joiden taloihin ei ole rakennettu tarpeeksi pysäköintipaikkoja. Asukkaiden on pysäköitävä kadulle. Niinpä tarkoitus on ottaa käyttöön asukaspysäköintitunnukset. Vastaava on käytössä esimerkiksi Helsingissä.

”Kadunvarsilla on hintansa, ja niiden ylläpidosta maksavat myös esimerkiksi julkisen liikenteen käyttäjät. Autoilijat eivät ole edullisemmassa asemassa kuin muut liikenteen käyttäjät”, Mykkänen sanoo.

”Mutta vanhoilla asuinkaduilla olisi liian raju muutos, jos ne muuttuisivat tuntihintaisiksi. Siksi nyt mietitään asukaspysäköintitunnukset”, Mykkänen sanoo.

Parkkimaksuja on kuluvana vuonna aikomus kerätä muutama miljoona euroa enemmän kuin vuonna 2025. Silloin pysäköintimaksuja kertyi noin 380 000 euroa.

Ensi vuonna tavoite on noin viisi miljoonaa euroa enemmän kuin tänä vuonna.

Mykkäsen ehdotus ei välttämättä mene läpi sellaisenaan. Ensi vuoden budjetin hyväksyy joulukuussa Espoon kaupunginvaltuusto.