Puolustusvoimat kokeilee VR-laseja droonitorjunnan kouluttamisessa

Pienet lennokit ovat muuttaneet taistelukenttien luonteen täysin. Räjähteillä varustetut droonit voivat iskeä missä vaan, eikä varoaikaa ole muutamaa sekuntia enempää.

– Ukrainasta saatujen kokemusten perusteella droonit ovat vaikuttaneet keskeisesti taistelutapoihin ja siihen, millä tavalla tietyissä uhkatilanteissa toimitaan ja miten niihin tulee varautua, sanoo Puolustusvoimien innovaatioyksikön johtaja, insinöörimajuri Ville-Matti Kuparinen.

Muutos on luonut uudenlaisen tarpeen suojautumisen harjoittelulle.

– Kaikessa sotilaallisessa toiminnassa keskeistä on harjoittelu ja se, miten harjoittelua ja varautumista pystytään tehokkaimmin tekemään, Kuparinen kertoo.

Yksi mahdollinen harjoittelutapa löytyy virtuaaliympäristöistä.

Puolustusvoimat ja virtuaalitodellisuuslaseja ja -palveluita kehittävä Varjo kertoivat tänään aloittaneensa yhteistyön lennokkien torjuntaan keskittyvän koulutuksen kehittämiseksi. Tavoitteena on kehittää virtuaalista koulutusratkaisua, joka parantaa sotilaiden valmiuksia lennokintorjuntaoperaatioihin.

Innovaatioyksikön ensimmäinen hanke

Varjon luomassa virtuaaliympäristössä sotilaat voivat harjoitella kohti tulevien droonien alasampumista realistisessa ympäristössä. Ensin käyttäjä kuulee droonin surinan. Tämän jälkeen hänellä on muutama sekunti aikaa havaita se ja ampua alas.

Tehtävä ei ole helppo. Ei edes ilman akuuttia kuolemanpelkoa.

Puolustusvoimien innovaatioyksikön ja Varjon yhteistyön valmistelut aloitettiin tämän vuoden helmikuussa. Itse harjoittelu virtuaaliympäristössä on alkanut tässä kuussa.

Kyseessä on heinäkuussa toimintansa aloittaneen innovaatioyksikön ensimmäinen projekti.

Jo pelkästään tästä syystä yhteistyö Varjon kanssa on merkittävä asia, Kuparinen kuvailee

– Se, minkälaista kyvykkyyttä ja kokemusta tällä kerätään, on äärettömän tärkeää, hän jatkaa.

Droonitorjunnan lisäksi Paarmaksi nimetyn innovaatioprojektin tavoitteena on löytää ratkaisuja ja toimintatapoja, jotka mahdollistavat ketterän yhteistyön myös muiden yritysten kanssa.

Puolustusmarkkinat jatkavat kasvuaan

Varjolle droonitorjunnan kouluttaminen on yksi kategoria muiden simulaatioiden joukossa. Varjon teknologiaa käytetään muun muassa hävittäjälentäjien ja taistelupanssarivaunun miehistön kouluttamisessa. Myös astronautit ovat harjoitelleet lasien avulla telakoitumista kansainväliseen avaruusasemaan ISS:ään.

– Virtuaalikoulutus soveltuu lähes mihin tahansa käyttötapaukseen, aselajiin tai asejärjestelmään puolustusteollisuudessa, toteaa Varjon toimitusjohtaja Timo Toikkanen.

Varjon teknologiaa on käytössä yli 120 puolustusalan simulaatio-ohjelmassa puolustusliitto Naton jäsen- ja liittolaismaissa. Yhtiön liikevaihdosta noin 80 prosenttia tulee puolustus- ja ilmailualalta.

– Ilmailu- ja puolustusteollisuuden osuus Varjon liiketoiminnasta on kasvanut tasaisesti, Toikkanen kertoo.

Samaan aikaan Varjon tuotetarjonta on laajentunut VR-laseista kokonaisiin järjestelmiin ja ohjelmistoihin. Toikkasen mukaan yhtiön liikevaihdosta noin puolet tulee laitteistoista ja toinen puoli ohjelmistoista ja palveluista.

Lasien valmistus siirtyy kokonaan Suomeen

Lennokkitorjunnan koulutuksessa käytetään Varjon uusimman XR-4-sarjan VR-laseja.

Varjo ilmoitti tänään, että se siirtää sarjan laitteiden valmistuksen Suomeen ensi vuoden aikana. Laitteiden kokoonpano alkaa Varjon tehtaalla Espoossa tammikuussa 2027.

– Tämä on ensimmäinen kerta, kun kaikki valmistus tulee olemaan Suomessa, Toikkanen sanoo.

Varjon korkeimman turvaluokituksen lasit on koottu jo nyt Suomessa. Puolustus- ja turvallisuusalan asiakkaille tarkoitetut lasit eivät sisällä esimerkiksi verkkoyhteyksiä.

Toikkanen sanoo, että koko XR-4-tuoteperheen valmistuksen siirtyminen Suomeen auttaa yhtiötä hallitsemaan valmistusprosessia paremmin. Samalla toimitusketjun häiriöiden riski pienenee.

– Varjon asiakkaat toimivat tyypillisesti turvallisuuskriittisillä toimialoilla, ja silloin turvallisuus tarkoittaa sekä ohjelmistojen tietoturvallisuutta että fyysisten tuotteiden, tuotannon ja tuotantoketjun turvallisuutta, Toikkanen kuvailee.

Ensi vuoden jälkeen Varjolla ei ole lopputuotetuotantoa ulkomailla.