Professori löytää selkeitä syitä Stubbin Tanskasta saamaan kritiikkiin

Stubbin ja Støren puhelu Putinin kanssa kirvoitti kritiikkiä. Asiantuntijan mukaan puhelu oli sekä voitto Venäjälle että kipeästi tarvittu keskustelun­avaus.

17:45

Tasavallan presidentti Alexander Stubb ja Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre kävivät tiistaina yhdessä Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa puhelinkeskustelun, joka on herättänyt myös kovaa arvostelua.

– Kyllähän tämä Venäjällä tulkitaan voitoksi, jos nyt ei suureksi, niin ainakin pieneksi sellaiseksi. Tähän asti vallinnut puhumattomuuden tilanne on ainakin Suomen ja Norjan osalta murtunut, Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin professori Markku Kangaspuro sanoo.

– Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan puhelulla yritettiin pelastaa huonoon suuntaan menneitä tai jopa kariutumassa olleita Ukrainan rauhanneuvotteluita.

Puhelu herätti närää Tanskan ja Ruotsin johdossa, ja varsinkin Tanskan pääministeri Mette Frederiksen kritisoi Stubbia ja Støreä, joiden toimintaa hän Tanskan yleisradion (DR) haastattelussa kutsui ”sooloiluksi”.

Hän lisäsi, ettei ”rehellisesti tiedä, mitä he [Stubb ja Støre] kuvittelevat saavuttavansa”.

Kangaspuro arvioi, että Frederiksenin reaktion taustalla voivat olla Pohjoismaiden erilaiset näkemykset siitä, miten Ukrainan tilanteen suhteen pitäisi toimia.

Suomessa ja Norjassa on hänen mukaansa aiemminkin harjoitettu Venäjän suhteen reaalipolitiikkaa eli politiikkaa, joka perustuu käytännön tarpeisiin enemmän kuin ihanteisiin.

Suomessa ja Norjassa on myös koko ajan ollut huoli siitä, että sota Ukrainassa läikkyisi yli täällä pohjoisessa.

Frederiksenin kommentit heijastavat Kangaspuron mukaan Tanskan sisäpoliittista tilannetta, mutta myös Pohjoismaiden eri suhtautumista ja erilaisia arvioita tilanteesta.

– Näkyy, että Tanskassa on ollut ehkä piirun verran tiukempi linja Venäjän suhteen ja että Tanska ei ole Venäjän rajanaapuri, Kangaspuro sanoo.

Tutkija: Stubb ja Støre ottivat todennäköisesti tietoisen riskin

Hänen mukaansa Stubb ja Støre todennäköisesti ottivat tietoisen riskin ja toimivat itsenäisesti, koska näytti epätodennäköiseltä, että Pohjoismaiden tai Euroopan unionin puitteissa olisi saatu aikaan yhteistä päätöstä tämän keskustelun käymisestä.

Mitään suurempaa vaikutusta pohjoismaiseen yhteistyöhön puhelulla tai kommenteilla tuskin on, Kangaspuro arvioi.

– Kaikki ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että näitä neuvotteluja ja ratkaisuja täytyy tehdä Ukrainaa kuunnellen.

Ukraina onkin Kangaspuron mukaan toivonut keskusteluyhteyden avaamista Euroopan suunnalta.

– Mielestäni on päivänselvä asia, että näitä asioita ei voi jättää Donald Trumpin hallinnon eikä Yhdysvaltojen käsiin.

Kangaspuron mukaan Ukraina tarvitsee kipeästi tulitaukoa, jolla pysäytettäisiin Venäjän ilmahyökkäykset.

– Talvi on tulossa, ja Ukrainan ilmapuolustus ei nykyisellään pysty estämään energiainfrastruktuurin tuhoamista.

Suomen entinen Moskovan-suurlähettiläs Hannu Himanen arvioi Ylen aamussa, onko eurooppalainen keskusteluyhteys Venäjän suuntaan nyt avattu: