Toimitusjohtaja Anttivesa Knuuttila sanoo, että esimerkiksi maahanmuuttajista ei ole korvaamaan katsomoista vähitellen katoavia suuria ikäluokkia.

Seitsemän henkilöä seisoo lähekkäin näyttämöllä suuren ikkunan edessä, taustalla näkyy kirkontorni.
Juha Seppälän kirjaan perustuvan Routavuosi-näytelmän ensi-ilta on Porin teatterissa torstaina 12.11. Näytelmän ohjaa Juha Luukkonen. Kuvassa on käynnissä näytelmän harjoitukset. Kuva: Antti Laakso / Yle

9:21

Porin teatterin toimitusjohtaja Anttivesa Knuuttila näkee suomalaisen teatterikentän edessä ison ongelman: maakuntateatterien verkosto on rakennettu palvelemaan aivan toisenlaista väestöpohjaa kuin mihin Suomi on matkalla.

Knuuttila nostaa esille lyhyen ja pitkän tähtäimen huolensa.

Lyhyellä aikavälillä hän kertoo esimerkiksi Porin teatterin kohdanneen tänä vuonna yllättävän ongelman.

– Jotain mystistä tapahtui tammikuun toisella tai kolmannella viikolla, minkä jälkeen koko kevät oli synkeä lipunmyynnin ja ravintolamyynnin osalta. Jäimme satoja tuhansia euroja jälkeen budjettitavoitteesta.

Mies seisoo sisätilassa harmaan puseron ja silmälasien kanssa, taustalla keltainen ovi.
Anttivesa Knuuttila pohtii, mistä maakuntateattereille riittää katsojia. Kuva: Katja Halinen / Yle

Väestö vähenee ja vanhenee

Mollivoittoinen vuosi on saanut Knuuttilan pohtimaan myös teatterien pitkän aikavälin ongelmia. Hän arvioi, että maakuntateatterien kohtalon ajat voivat olla edessä hyvin piankin, ensi vuosikymmenellä.

Suomessa toimii kymmeniä ammattiteattereita, ja niitä on käytännössä kaikissa isoissa ja keskisuurissa suomalaiskaupungeissa. Esimerkiksi Porin teatterin tuloista 65–70 prosenttia tulee valtion ja Porin kaupungin tuista ja loput lipputuloista.

Nyt valtiovalta etsii isoja säästöjä ja on kohdistanut katsetta myös kulttuurikenttään.

– Taivaanrannassa alkaa näkyä mustia pilviä. Lisää hyvää ei ole tulossa yhteiskunnalta, Knuuttila arvioi.

Kaksi henkilöä lavalla; toinen seisoo etualalla valossa, toinen istuu sohvalla. Taustalla suuret ikkunat, joista näkyy kirkko.
Routavuoden pääosan esittäjä, näyttelijä Lassi Jämsä harjoituksissa. Kuva: Antti Laakso / Yle

Mistä väki maakuntateatteriin?

Samaan aikaan väestö vähenee Suomen maakunnista ja keskittyy isoihin kaupunkeihin. Suurten ikäluokkien vanhentuessa tilalle tulee vähemmän teatterinkävijöiden ydinryhmää, 50-65-vuotiasta väestöä.

– 2040-luvulle mentäessä teatteri-ikään tulee ikäluokkia, jotka ovat kolmasosa suurista ikäluokista. Samaan aikaan netin suoratoistopalvelut kilpailevat yleisöstä.

Knuuttila nostaa esille myös sen, että suuret Helsingin ja Tampereen teatterit vetävät väkeä maakunnista isoilla tuotannoillaan.

– Esimerkiksi maahanmuutto ei ratkaise tätä meidän ongelmaa maakuntateattereissa. Maahanmuuttajia tulee paljon kulttuureista, joissa ei ole teatteria. Pääkaupunkiseudulla tästä voi olla hieman apua, maakunnissa ei, Knuuttila sanoo.

Valtion tuki tärkeää

Suomalaista esittävän taiteen kenttää edustava Suomen Teatterit ry näkee saman uhan kuin Knuuttila. Toimitusjohtaja Kaisa Paavolainen pitää huolestuttavimpana itäisen ja pohjoisen Suomen väestönkehitystä.

Paavolainen ei vielä suostu sanomaan, että edessä olisi teatterien pudotuspeli. Hän kuitenkin vetoaa valtiovaltaan teatterien toimintamahdollisuuksien turvaamiseksi.

Suomen Teatterit ry:n toimitusjohtaja Kaisa Paavolainen sanoo, että teatterien rahoitusta ei pidä leikata.

Kuntaliiton hiljattain julkaiseman selvityksen mukaan taidelaitosten on lähivuosina tavoiteltava uusia yleisöjä ja käytettävä tiloja tehokkaammin.

Source: Yle · Antti Laakso

At a glance

Topic
World
Country
🇫🇮 FI
Publisher language
FI
Added to Allnira