Pommiuhkaukset ovat todennäköisesti osa Venäjän hybridivaikuttamista, arvioi asiantuntija

Jyväkylän yliopiston Panu Moilasen mukaan pelkästään pommiuhkausten suuri määrä kertoo siitä, että kyse ei ole sattumasta.

15:18

Torstaina ja keskiviikkona eurooppalaisiin lentoihin kohdistuneet perättömät pommiuhkaukset ovat suurella todennäköisyydellä hybridivaikuttamista, arvioi informaatiovaikuttamisen ja digitaalisen turvallisuuden asiantuntija Panu Moilanen Jyväskylän yliopistosta.

Moilasen mukaan tekojen taustalla on todennäköisesti valtiollinen toimija, joka tyypillisesti toimii välikäsien kautta.

– Jos ajatellaan tämän hetken turvallisuuspoliittista tilannetta Euroopassa, katse kääntyy helposti Venäjään, mutta varmuutta meillä ei tästä asiasta ole, Moilanen sanoo.

Moilasen mukaan pelkästään uhkausten suuri määrä kertoo siitä, että kyse ei ole sattumasta.

Pommiuhkaus on helppo ja halpa hybriditoimi

Syksyn aikana Euroopan tiedustelupalvelut ja valtiojohtajat ovat varoittaneet, että Venäjä suunnittelee uusia hybriditoimenpiteitä ja sabotaasia Euroopassa.

– Perätön pommiuhka lennolle on yksi malliesimerkki siitä, miten hybridivaikuttamista voidaan tehdä, Moilanen sanoo.

Hän kertoo, että perättömien pommiuhkausten tekeminen on helppo ja halpa tapa aiheuttaa pelkoa ja epävarmuutta Euroopassa.

– Se ei vaadi juurikaan resursseja. Käytännössä riittää, että lähetetään pommiuhkauksia ja sen jälkeen katsotaan kuinka eurooppalainen media, eurooppalaiset valtiot, eurooppalaiset kansalaiset reagoivat siihen.

Yhteys muihin kyberiskuihin mahdollinen, mutta vaikea todistaa

Alkuviikolla useisiin eurooppalaisiin päivittäistavarakauppoihin kohdistui kyberhyökkäyksiä, jotka aiheuttivat muun muassa pakasteiden sulamista.

Moilanen ei sulje pois yhteyttä pommiuhkausten ja kauppaiskujen välillä.

– Hybridivaikuttamisen hienous on se, että yksittäisten toimenpiteiden väliset yhteydet selviävät meille usein vasta myöhään, jos ollenkaan.

Motiivina pelon ja epävarmuuden levittäminen

Jos taustalla on Venäjä, motiivi liittyy Moilasen mukaan Ukrainan sotaan.

– Venäjä on käynyt jo kohta viisi vuotta aika lailla tuloksetonta sotaa Ukrainaa vastaan. Tässä tilanteessa se pyrkii vaikuttamaan Eurooppaan niin, että valtioiden tuki Ukrainalle vähenisi.

Hybridivaikuttamisen yhtenä tavoitteena on häiritä Euroopan kansalaisten arkea niin, että se saisi heidät vaatimaan päättäjiä pysymään erossa Ukrainan sodasta.

Moilanen huomauttaa, että tämä logiikka voi olla virheellinen kansalaisten näkökulmasta:

– Venäjä pitää myös koko Eurooppaa vihollisenaan ja saattaa sitten siirtää suorituskykyä jonnekin muualle, jos se Ukrainan tilanne rauhoittuu.

Euroopan yleisradiounionin EBUn tutkivan journalismin verkoston tekemän selvityksen mukaan viimeisen puolen vuoden aikana Eurooppaan on kohdistunut yli 50 fyysistä hybridihyökkäystä, joiden jäljet johtavat Venäjälle. Selvityksestä uutisoi Ruotsin yleisradioyhtiö SVT.

Nyt tapahtuneiden pommiuhkausten suuri määrä voi Moilasen mukaan kertoa siitä, että meneillään on jonkinlainen kampanja, jolla halutaan ilmaista tyytymättömyyttä.

– Halutaan vaikuttaa eurooppalaiseen ajatteluun, eurooppalaiseen päätöksentekoon ja ennen kaikkea Euroopan valtioiden yhteiskuntiin ja kansaan.