Koulutus | Tutkijoilta täystyrmäys perus­koulun kansallisille kokeille

Koulutuksen ja arvioinnin tutkijat vastustavat kansallisten kokeiden tuomista Suomen peruskouluihin.

Oppimistulosten lasku ei ratkea lisäämällä mittaamista, he sanovat. Päinvastoin, kaikkien oppilaiden testaaminen saattaisi aiheuttaa huomattavia haittoja kouluille, opettajille ja oppilaille.

Peruskoulun kansallinen koe on noussut tänä syksynä jälleen julkiseen keskusteluun tuoreimman Pisa-tutkimuksen tulosten selvittyä. Suomalaisnuorten lukutaito ja matematiikan osaaminen ovat jatkaneet laskuaan.

Eduskunnan tarkastusvaliokunta on ehdottanut, että Suomessa kokeiltaisiin peruskouluissa kansallisia kokeita. Myös joukko ekonomisteja on ajanut kouluun tasokokeita.

Muissa Pohjoismaissa kansalliset kokeet ovat käytössä.

Neljä tutkijaa järjesti torstaina Helsingissä tiedotustilaisuuden, jossa he varoittivat kaikille peruskoululaisille järjestettävien kansallisten kokeiden kielteisistä puolista.

Tutkijoiden mukaan kokeet voisivat muun muassa kaventaa opetusta, kuormittaa oppilaita, lisätä koulujen välistä kilpailua ja heikentää opettajien autonomiaa.

Koulutuspolitiikan professori Jaakko Kauko Tampereen yliopistosta totesi, että peruskoulun kansallinen koe olisi valtava koulutuspoliittinen muutos, jonka haitat ylittäisivät hyödyt.

”Kokeesta tulisi helposti hallinnollisen ohjauksen väline, vaikka se on alun perin esitelty oppimisen kehittämisen välineenä.”

Kauko kehotti ajattelemaan ylioppilastutkinnon kautta, mitä kansallinen koe eri ilmiöineen voisi tarkoittaa peruskoulussa.

Kokeen kannattajien tavoitteena on saada peruskoulusta enemmän koulukohtaista tietoa, jota voitaisiin hyödyntää koulutuksen kehittämisessä. He ajattelevat, että kansallisen kokeen kautta saatava tieto voisi edistää koulujen ja oppimisen yhdenvertaisuutta.

Kasvatustieteen professori Mari-Pauliina Vainikainen Tampereen yliopistosta sanoi, että Suomessa ongelmana ei ole tiedon puute. Ongelma on se, ettei oppimistulosten laskun syitä tunneta tarpeeksi hyvin, eikä tiedetä, miten kehitykseen pitäisi puuttua.

Käytössä olevat tutkimukset ja arvioinnit antavat jo kattavan kuvan oppilaiden osaamisesta, koulujen välisistä eroista ja pitkän aikavälin muutoksista.

Oppimistulosten laskun taustalla on muun muassa yhteiskunnallisia muutoksia, kuten asuinalueiden eriytymistä. Hän arveli myös, että koulun merkitys nuorten elämässä on saattanut muuttua.

”Meillä on yhä enemmän sellaisia nuoria, jotka eivät koe koulua kovin merkitykselliseksi ja mielekkääksi paikaksi uusien asioiden oppimiselle. He kokevat, että saavat tarvitsemansa tiedon muita kanavia käyttäen.”

Vainikainen huomautti, että muissa Pohjoismaissa oppimistulokset ovat heikentyneet yhtä lailla kuin Suomessa ja jopa voimakkaammin, vaikka kansallinen koe on käytössä.

Hän korosti, että osaamisen lasku ei johdu maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrän kasvusta. Heillä lasku on ollut lievempää kuin kantaväestöön kuuluvilla oppilailla.

Kasvatustieteen emeritaprofessori Päivi Atjonen Itä-Suomen yliopistosta varoitti, että kansalliset kokeet voisivat lisätä koulujen välistä kilpailua ja johtaa koulujen asettamiseen paremmuusjärjestykseen.

Hänen mukaansa tällainen kehitys voisi kaventaa opetusta ja ohjata kouluja keskittymään mitattaviin tuloksiin. Hän muistutti, ettei se ole perusopetuksen ainoa tavoite.

”Tärkeää on myös oppilaiden kasvattaminen ihmisyyteen ja vastuulliseen yhteiskunnan jäsenyyteen.”

Tanskassa kansallinen koejärjestelmä on ollut käytössä vuodesta 2010, ja tarkastusvaliokunta on pohtinut, että siitä voisi ottaa mallia Suomeenkin.

Tanskan kansallisia kokeita tutkinut professori Christian Ydesen Zürichin yliopistosta kertoi, että Tanskassa koejärjestelmää on uudistettu useaan kertaan teknisten ongelmien, arvioinnin luotettavuuteen liittyvien kysymysten ja käyttötarkoituksia koskevan kritiikin vuoksi.

Eduskunta käsittelee ensi viikon torstaina valiokunnan mietintöä kansallisten kokeiden kokeilemisesta peruskoulussa.