Ylen laaja selvitys: pankki sulki islamilaisten säätiöiden tilit Suomessa, supo esti rahoittajan maahantulon

Ylen laajan selvityksen mukaan kahta Suomessa toimivaa islamilaista säätiötä on vuosikausia pyöritetty rahalla, jonka alkuperä herättää kysymyksiä.

Suojelupoliisin arvio on myös estänyt säätiöiden keskeisen rahoittajan maahantulon. Supo katsoi rahoittajan voivan vaarantaa valtion turvallisuutta.

Suomen islamkeskus -säätiön ja Pohjoismaiden säätiön johtohahmo Aladin Maher on kuljettanut useiden vuosien aikana vähintään satoja tuhansia euroja käteistä EU-rajojen yli.

Tämä käy ilmi Ylen näkemistä tulli-ilmoituksista.

Maher itse arvioi Ylelle, että hän on kerännyt säätiöilleen vuosikymmenien aikana kahdesta kolmeen miljoonaa euroa. Osa lahjoituksista on tuotu käteisenä Suomeen, osa on tullut pankkisiirtoina. Merkittävä osa rahoista on peräisin Saudi-Arabiasta.

Rahoilla on muun muassa hankittu uskonnollista kirjallisuutta sekä tiloja uskonnon harjoittamista varten.

Näin Maher kertoo Ylelle rahakuljetuksista:

Säätiöiden rahaliikenne on herättänyt huomiota, ja niiden käyttämä pankki on sulkenut säätiöiden tilit. Toiset pankit ovat kieltäytyneet avaamasta säätiöille tilejä.

Säätiöiden rahaliikennettä hoidettiin välillä asianajajan asiakastilin kautta. Tähän reagoi Lupa- ja valvontavirasto (LVV), joka piti säätiöiden liiketoimia epäilyttävinä.

LVV:n mukaan asianajaja oli laiminlyönyt terrorismin rahoittamisen ja rahanpesun estämistä koskevia velvoitteitaan.

Yle kertoo säätiöistä ja niiden rahoituksesta, koska niillä on omassa yhteisössään merkittävä asema ja koska niitä on rahoitettu pitkälti ulkomailta tulleella rahalla, jonka tarkkaa alkuperää on vaikea selvittää.

”Käteislahjoitus” riittää Tullille, KRP ei kommentoi

Tulli on tiennyt Aladin Maherin rahakuljetuksista. Ylen näkemissä ilmoituksissa on Tullin leima.

Ilmoituksissa rahojen alkuperästä kerrotaan vain, että rahat ovat säätiöiden saamia lahjoituksia. Niistä ei selviä, mistä varat konkreettisesti ovat peräisin, eikä se, ovatko viranomaiset puuttuneet ilmoitusten epämääräisyyteen.

Tulli ei kommentoi yksittäistapauksia, mutta tulliylitarkastaja Heli Lampelan mukaan ”käteislahjoitus” on riittävä selvitys rahan alkuperästä.

– Käteisvarojen kuljettaminen on täysin laillista, eikä lainsäädäntö rajoita, kuinka suuria summia voi kuljettaa, Lampela sanoo.

Aladin Maherin mukaan hän ei ole katsonut tarpeelliseksi kertoa tulli-ilmoituksissa, keneltä tai mistä rahat ovat olleet peräisin.

– Ei, koska ei ole pyydetty. Ei Tulli kysy, kuka antaa sulle rahat, Maher sanoo.

Käteisen liikuttamista koskeva lainsäädäntö on huomattavasti vapaampaa kuin pankkiliikenteen sääntely.

Kaikkien EU-maiden tullit arvioivat käteisen rahan kuljetuksia yhteisten riskikriteereiden avulla. Kriteerit ovat kuitenkin salattuja, eikä Lampela siksi kommentoi niitä.

Keskusrikospoliisin rahanpesun selvittelykeskus ei myöskään kommentoi yksittäistapauksia.

Yleisellä tasolla KRP näkee ongelmallisina toimijat, joiden rahoitusjärjestelyt ovat monimutkaisia ja vaikeasti seurattavia.

Suomen islamkeskus -säätiötä, Pohjoismaiden säätiötä tai Aladin Maheria ei Ylen tietojen mukaan epäillä rikoksista.

KRP:n tavoin Suomen suojelupoliisi kommentoi asiaa yleisellä tasolla.

– Pankkijärjestelmän ulkopuolella liikkuvaan rahaan liittyy haavoittuvuuksia ja riskejä. Kaksi keskeisintä riskiä ovat yhteiskunnallinen eriytyminen ja terrorismin tuki. Tällainen rahoitustoiminta on harvoin pyyteetöntä, sanoo tutkija Juha Saarinen suposta.

Aladin Maherin mukaan lahjoittajien ehtona on se, että imaamit ovat päteviä ja oppimateriaali on Koraanin mukaista.

Ylen selvityksen mukaan suomalaissäätiöillä on laajat kansainväliset verkostot. Rahoittajien joukossa on ollut varakkaita ja vaikutusvaltaisia sukuja Saudi-Arabiasta.

Mukana on muun muassa Jamjoomin suku, jolla on miljardiomaisuus. Suvun jäseniä on myös toiminut Pohjoismaiden säätiön hallituksessa.

Saudiraha epäilyttää viranomaisia

Saudirahaa on jo pitkään kanavoitu Eurooppaan islamilaisten säätiöiden ja hyväntekeväisyysjärjestöjen kautta.

Rahalla on länsimaissa muun muassa ostettu kiinteistöjä moskeijoita ja kulttuurikeskuksia varten.

Uskonnon harjoittaminen ja opettaminen kuuluvat uskonnonvapauteen. Se on turvattu sekä Suomen perustuslaissa että Euroopan ihmisoikeussopimuksessa.

Euroopassa viranomaiset ovat kuitenkin olleet huolissaan uskonnollisen ääriajattelun leviämisestä. Esimerkiksi Saksan turvallisuusviranomaiset ovat raportoineet Saudi-Arabian valtion pyrkimyksistä levittää äärivanhoillista wahhabilaista tulkintaa islamista.

Sittemmin Saudi-Arabia on ottanut etäisyyttä järjestöihin ja kertonut niiden toimivan itsenäisesti.

Eri maiden turvallisuusviranomaiset ovat varoittaneet, että wahhabilaisuus saattaa saada muslimiyhteisöt eristäytymään muusta yhteiskunnasta.

Aladin Maher kertoo, että ei ole eristäytymisen kannalla.

– En hyväksy ollenkaan, hän sanoo.

Maher lisää, että hän haluaa toiminnallaan edistää muslimien integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan.

Myös Suomen islamkeskus -säätiö ja Pohjoismaiden säätiö omistavat tiloja, joita käytetään moskeijoina ja rukoushuoneina.

Säätiöiden toiminta on aiemmin noussut julkisuuteen muun muassa Helsingin Malmilla sijaitsevan päiväkodin tapauksessa.

Kaupunki määräsi Pohjoismaiden säätiön lopettamaan toimintansa päiväkodiksi määritellyssä huoneistossa syksyllä 2023, koska sitä käytettiin virallisen käyttötarkoituksen vastaisesti uskonnollisena kokoontumistilana.

Julkisuudessa tilaa alettiin kutsua ”salamoskeijaksi”.

Suojelupoliisi: saudirahoittaja vaarantaa turvallisuuden

Yksi keskeisistä suomalaissäätiöiden rahoittajista on ollut varakas saudiarabialainen liikemies Abdullah Al-Hussaini. Al-Hussaini on myös toiminut Suomen islamkeskus -säätiön hallituksessa.

Al-Hussaini on hakenut Suomesta oleskelulupaa kahdesti. Kummallakaan kerralla sitä ei myönnetty.

Viimeisin päätös on vuodelta 2022, ja sen pohjalta Al-Hussaini käännytettiin maasta ja määrättiin maahantulokieltoon Schengen-alueelle.

Ylen tietojen mukaan suojelupoliisi arvioi, että Al-Hussainin oleskelu Suomessa voisi vaarantaa valtion turvallisuutta.

Emme ole tavoittaneet Al-Hussainia kommentoimaan asiaa.

Supo ei kommentoi yksittäisiä tapauksia, eikä Ylen tiedossa ole, mihin suojelupoliisin arvio turvallisuuden vaarantumisesta perustuu.

Maherkaan ei tiedä, miksi säätiöiden rahoittajan oleskelulupa hylättiin.

– Se on erittäin tärkeä kysymys, kysy suojelupoliisilta.

Al-Hussainilla on kuitenkin suora yhteys pahamaineiseen Al-Fourqaanin moskeijaan Eindhovenissa Alankomaissa.

Turvallisuuspalvelu: Alankomaiden säätiö on vahingollinen

Al-Hussaini perusti Al-Waqf al-islami -nimisen säätiön 1980-luvun lopussa.

Myöhemmin nimensä Stichting Waqf -muotoon muuttanut säätiö pyöritti Al-Fourqaanin moskeijaa vuosikausia.

Moskeija päätyi maailmanlaajuiseen julkisuuteen ja viranomaisten seurantaan syyskuun 11. päivän terrori-iskujen jälkimainingeissa.

Alankomaiden turvallisuuspalvelu luokitteli Stichting Waqfin vahingolliseksi maan demokraattiselle oikeusjärjestykselle vuonna 2002.

Myöhemmin moskeijan imaameja syytettiin vihan levittämisestä, ja yksi heistä myös karkotettiin Alankomaista.

Stichting Waqf lakkautettiin vuonna 2021. Sillä ei tuolloin ollut tiedettyjä varoja. Silti Pohjoismaiden säätiö ilmoitti vielä vuoden 2025 toimintakertomuksessaan, että sillä on yli 70 000 euroa lainasaamisia alankomaalaissäätiöltä.

Pankki sulki säätiöiden tilit

Yle alkoi tutkia Pohjoismaiden säätiön ja Suomen islamkeskus -säätiön toimintaa ja rahoitusta keväällä, kun LVV oli määrännyt Aladin Maherin pitkäaikaiselle asianajajalle 5 000 euron seuraamusmaksun.
Hallinnollinen maksumääräys johtui vakavista laiminlyönneistä, jotka liittyivät rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjuntaan.

Säätiöiden nimet on peitetty päätöksestä. Yle sai selville, että kyse on Maherin johtamista säätiöistä.

Päätöksestä käy ilmi, että pankki oli aiemmin sulkenut säätiöiden tilit. Kaksi muuta pankkia kieltäytyi aktivoimasta uudelleen säätiöiden vanhoja tilejä.

Säätiöiden rahavaroja oli ohjattu asianajajan asiakasvaratilille. Sieltä oli LVV:n mukaan annettu epäilyttäviä lainoja, joiden liiketoiminnallinen merkitys jäi epäselväksi.

LVV:n mukaan asianajaja laiminlöi velvollisuutensa ilmoittaa epäilyttävistä liiketoimista rahanpesun selvittelykeskukselle.

Ylen tietojen mukaan lainaa on annettu ravintolalle, joka on vuokralla toisen säätiön tiloissa Helsingin Harjussa. Vaikeuksiin joutuneella ravintoloitsijalla on ollut runsaasti vuokria rästissä.

Toinen lainansaaja on autoalan yrittäjä.

Yrittäjät sanovat saaneensa säätiöiltä lainaa talousvaikeuksiensa vuoksi. Maherin mukaan lainoissa on kyse siitä, että säätiöiden tehtävä on auttaa ihmisiä.

Ylen tiedossa ei ole, että asianajajaa epäiltäisiin rikoksista. Hän on myös valittanut LVV:n päätöksestä hallinto-oikeuteen. Asianajaja ei ole vastannut Ylen yhteydenottoihin.

Maherin mukaan säätiöt ovat sittemmin saaneet avattua uusia pankkitilejä Suomessa.