Oulussa löydettiin helppo hoito, joka voi ehkäistä muistisairauden: ”Hyvällä tuurilla Nokian tasoinen juttu”

Nitro kielen alle ja värisevälle alustalle makaamaan.

Näin yksinkertaiselta kuulostava keino voi auttaa muistisairaita, sillä menetelmällä voidaan edesauttaa aivojen puhdistumista haitallisesta kuonasta.

Toiminnallisen neurokuvantamisen professori Vesa Kiviniemi on erittäin innoissaan oululaisen tutkimusryhmän tuloksista.

– Tämä on kova juttu. Joskus pikkupoikana kuvittelin, että muutan maailmaa, mutta parhaimmillaan se menee niin, että pääsen hyvän porukan kanssa tekemään jotakin, josta tulee jotakin.

Oulun yliopiston tutkimusryhmän vertaisarvioidut tulokset julkaistiin tänään tiistaina yhdessä maailman arvostetuimmista tiedelehdistä, Nature Communicationsissa. Vertaisarvioinnissa saman alan riippumattomat asiantuntijat arvioivat tekstin ennen kuin se julkaistaan.

Professori Kiviniemi ei vielä osaa ennakoida sitä, miten uudet tulokset otetaan maailmalla vastaan.

Tähän mennessä hän on esitellyt niitä muun muassa Oxfordin, Yalen ja Kööpenhaminan yliopistoissa. Hän sanoo, että niissä oltiin vaikuttuneita.

– Tämä voisi hyvällä tuurilla olla Nokian tasoinen juttu. Tämä tullaan repimään käsistä, hän arvelee.

Professori Vesa Kiviniemi kertoo uuden hoidon merkityksestä:

Hoitomuodon saavutettavuus ja monistettavuus ovat ihan eri luokkaa kuin esimerkiksi FUS-aivopesurin tyyppisellä laitteella, jonka parissa Kiviniemi on työskennellyt vuosia.

– Sitten olen tyytyväinen, kun ensimmäinen Alzheimerin tautia sairastava potilas paranee tai jollakin saadaan estettyä Alzheimerin tauti. Minun palkintoni on siinä.

Moni kertoo yrittäneensä, Oulussa siinä onnistuttiin

Oulussa kehitetyssä menetelmässä aivoista poistetaan kuona-aineita hereillä olevilta ihmisiltä.

– Saksalainen tutkija kertoi minulle, että moni on tätä yrittänyt, mutta kukaan muu ei ole onnistunut, kertoo Johanna Tuunanen.

Tuunanen on väitöskirjatutkija. Hän on tehnyt valtaosan nyt julkaistusta tutkimustyöstä: hankki tarvittavat luvat, keräsi ja analysoi aineiston sekä kirjoitti tutkimusraportin.

Tutkijat pitävät uuden hoidon erityisenä vahvuutena sitä, että se voisi toimia myös muiden aivojen rappeumasairauksien kohdalla.

Aivojen oman huuhtelun herätteleminen ehkäisee ongelmia ennalta.

– Nyt puhutaan ensimmäistä kertaa realistisesta mahdollisuudesta esimerkiksi dementian ennaltaehkäisevään hoitoon, Kiviniemi sanoo.

Väitöskirjatutkija Johanna Tuunasen mukaan kokonaisuus vaatii vielä lisää tutkimusta:

”Kiistatta aivoista peräisin”, sanoo professori

Kliinisissä tutkimuksissa oli mukana noin 30 tervettä henkilöä. Professori Vesa Kiviniemi istui itse ensimmäisenä testipenkkiin.

Aivojen kuona-aineet lähtivät liikkeelle.

– Hoidon jälkeen verinäytteestäni löydettyjen amyloidien määrä kasvoi 40 minuutissa 17-kertaiseksi.

Kiviniemen mukaan osa proteiineista, jotka hoidon yhteydessä otetusta näytteestä havaittiin, on kiistatta peräisin aivoista.

Esimerkiksi näytteestä havaittu GFAP-proteiini tulee aivoista. Sen kohonneet pitoisuudet voivat ennustaa Alzheimerin taudin riskiä jo vuosia ennen diagnoosia.

Magneettikuvat paljastivat, kuinka proteiinien ja niihin sitoutuneen veden määrät pienenivät aivoissa laajalti hoidon myötä. Tutkijat pystyivät myös osoittamaan ensimmäistä kertaa, että suurimpaan aivolaskimoon kertyy proteiineja aivoista.

– Tätä suoraa siirtoa laskimoihin ei ole aiemmin pystytty osoittamaan edes koe-eläimillä, Kiviniemi sanoo.

Ei puoskarointia, vaan lisää tutkimusta

Sydänlääkkeenä käytetyt nitrot ovat olleet olemassa yli sata vuotta. Matalataajuista värähtelyä tuottavia tuoleja ja patjoja taas löytyy kuluttajakaupasta.

– Tärkeä havainto on, että yksinään ne toimivat jotenkuten, mutta yhdessä ne ovat enemmän kuin osiensa summa, Kiviniemi kuvaa.

Hän varoittaa kuitenkin, että nyt ei ole aika tehdä omaehtoisia kotihoitokokeiluja.

Ikääntyessä verenpaineen säätelyjärjestelmä heikentyy, jolloin tarkka seuranta hoidon aikana ja sen jälkeen on välttämätöntä.

Sekä Kiviniemi että Tuunanen korostavat, että nyt tarvitaan lisää tutkimusta.

– Nyt kiinnostaa saada selville, saammeko esimerkiksi Alzheimerissa parannusta kognitioon ja toimintakykyyn, Tuunanen sanoo.

Tähän asti isot, tyypilliset rahoittajat ovat katsoneet, että näyttöä ei vielä ole ollut tarpeeksi.

Tutkijat seuraavat nyt kiinnostuneina, millaiseksi keskustelu muuttuu, kun heidän artikkelinsa on julkaistu Nature Communicationsissa.