Omaisuutensa menettäneet asukkaat vaativat Lakean omistajakunnilta vahingonkorvauksia

Kiinteistöyhtiö Lakean konkurssissa omaisuutensa menettäneet taistelevat edelleen oikeuksiensa puolesta.

Omaksi-sopimuksia tehneet vaativat nyt korvauksia Lakean oy:n omistajakunnilta.

Vielä ei tiedetä, kuinka monta korvausvaatimusta sopijat lähettävät, sillä jokainen Omaksi-sopija voi lähettää itse yhdessä laaditun vaatimuksen. Omaksi-sopijoiden yhdistyksessä oli kesällä 150 jäsentä ja yhteisessä Whatsapp-ryhmässä noin 300 ihmistä.

Lakea oy:n omistajat olivat pohjalaisia kuntia, suurimpina Seinäjoki, Vaasa, Kokkola ja Lapua. Yhtiö ajautui konkurssiin elokuussa 2025.

Kunnilta pyydetään nyt kirjallisia vastauksia vahingonkorvausvaatimuksiin. Lisäksi Omaksi-sopijat harkitsevat myös kanteen nostamista kuntia vastaan.

Huonoa valvontaa ja omia etuja

Omaksi-sopijat syyttävät omistajakuntia heikosta valvonnasta ja siitä, että ne nostivat osinkoja samaan aikaan, kun emoyhtiöllä alkoi mennä huonosti.

Omaksi-sopijat pitävät kuntia vastuullisina, koska kunnat olivat aktiivisia omistajia ja ohjasivat yhtiön toimintaa. Yhtiön hallituksessa istui kuntien edustajia. Hallituksen puheenjohtajan tehtävä oli Seinäjoen kaupunginjohtajalla.

Vaatimuksessa vedotaan siihen, että kunnat ovat itse ilmoittaneet Kuntarahoitukselle käyttävänsä Lakea oy:ssä määräysvaltaa. Se on ollut keskeinen tekijä, jotta taloyhtiöt ovat saaneet rahoitusta Kuntarahoitukselta.

– Kunta ei voi olla määräysvaltaa käyttävä omistaja silloin, kun siitä saadaan rahoitusetua, ja pelkkä osakkeenomistaja silloin, kun asukas vaatii vahingonkorvausta, todetaan vaatimuksessa.

Omaksi-sopijoilla itsellään ei ollut mahdollisuutta valvoa omaa taloyhtiötään, vaikka he sitä rahoittivat. Valvonta oli kuntaomistajilla.

Seinäjoki ei koe olevansa vastuussa

Vielä maanantaina ainakaan Seinäjoen kaupunki ei ollut saanut postissa yhtään korvausvaatimusta. Hallintojohtaja Jari Jokinen sanoo, että kaupungin vastaus on silti selvä.

– Meillä ei ole minkäänlaista korvausvastuuta. Olemme sentään yrittäneet jotain, kun pääomitimme yhtiötä, sanoo Jokinen.

Jokinen viittaa aikaan ennen yhtiön konkurssia, jolloin yritettiin vielä pelastaa yhtiötä tuhoutumiselta.

Omistajakunnista vain Seinäjoki päätti silloin merkitä lisää yhtiön osakkeita ja myönsi pääomalainoitusta. Muut omistajakunnat eivät siihen suostuneet.

Omaksi-sopijat jäivät konkurssien jalkoihin

Lakean Omaksi-malli kehitettiin yhdessä omistajakuntien ja valtion Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen Aran (nykyisin Valtion tukema asuntorakentamisen keskus Varke) kanssa.

Mallia markkinoitiin turvallisena, valtion kehittämänä ja tukemana ratkaisuna. Asunto-osakeyhtiöiden rakentaminen on rahoitettu valtion takaamilla lainoilla.

Kun emoyhtiö haettiin konkurssiin elokuussa 2025, vaikeuksiin joutuivat myös sen asunto-osakeyhtiöt. Marraskuussa 2025 haettiin konkurssiin 23 uudehkoa asunto-osakeyhtiötä eri puolilla Suomea.

Näissä yhtiöissä asukkaat olivat tehneet Omaksi-sopimuksen, jossa asuntoa maksetaan vähitellen omaksi. Sopijat olivat siis vuokranneet asunnon määräajaksi ja maksaneet asunnosta vähintään 7 prosentin alkupääoman.

Moni oli ehtinyt maksaa asuntoa omakseen jo kymmenillä tuhansilla euroilla.

Heidän näkemyksensä on, että Lakea oy oli käyttänyt rahat emoyhtiön hyväksi.

Konkurssipesä purki Omaksi-sopimukset heti konkurssin jälkeen ja asukkaista tuli pelkkiä vuokralaisia huolimatta siitä, miten paljon he olivat asunnostaan jo maksaneet.

”Tämä on pyramidirakenne”

Lakea oli sitoutunut palauttamaan Omaksi-sopijoiden kerryttämä maksusummat, mikäli asunnon lunastaminen itselle ei jostain syystä toteutuisi.

Sadat ihmiset jäivät kuitenkin ilman palautusta.

Vaatimuksessa todetaan nyt, että yhtiö ei ollut varannut enää vuosiin rahaa palautusten maksamiselle.

– Aikaisemmille sopijoille kuuluvat palautukset olivat riippuvaisia uusien sopijoiden maksuista. Tämä on pyramidirakenne, todetaan vaatimuksessa.

Omaksi-sopijoiden mukaan omistajakuntien olisi pitänyt huomata tilanne, sillä se olisi ollut luettavissa yhtiön taseesta.

Asukkaat ovat tehneet asiasta rikosilmoituksia. Tapaus on Keskusrikospoliisilla edelleen esiselvitysvaiheessa.

– Vielä ei tiedetä, eteneekö asia esitutkintaan. Ratkaisu saataneen tehtyä syksyn tai alkutalven aikana, kertoi KRP:n rikostarkastaja Simeon Oikarinen muutama viikko sitten lokakuussa.

Omaksi-asukkaat ovat vedonneet runsaan vuoden aikana valtioneuvostoon, eduskunnan oikeusasiamieheen ja oikeuskansleriin, kuluttaja-asiamieheen, käräjäoikeuteen ja Varkeen.

Toistaiseksi he eivät ole saaneet tukea mistään.