Marraskuun sää on ollut niin synkkä ja sateinen, että Harry Potter -fanit eivät hämmästyisi lainkaan, jos joku kertoisi, että Voldemort on saapumassa. Kirjasarjassa sää muuttuu poikkeuksellisen synkäksi ja sateiseksi, kun pahis-Voldemort on nousemassa uudelleen valtaan.
Sateinen sää tuo mukanaan suojautumisen ongelman. Jos ei halua viettää työ- tai koulupäivää märissä vaatteissa, on matkalle pukeuduttava sadeasuun tai otettava mukaan sateenvarjo. Ikävä kyllä, jo ensimmäinen iso tuulenpuuska saattaa rikkoa sateenvarjon, jos se kääntyy nurin päin.
Helsinkiläinen Eeva Väistö on keksinyt ongelmaan niksipirkkamaisen ratkaisun ja haluaa jakaa sen myös muille Helsingin Sanomien lukijoille.
”Yhdistin lapasiin käytettävällä nipsulla kiinnikenauhan tankoon.”
Nauha tuo sen verran tukea varjoon, että se estää sen kääntymisen nurin päin, ainakin silloin, jos tuuli ei pääse suoraan varjon alle.
Tällaista klipsua Eeva Väistö käytti sateenvarjossaan. Kuva: Eeva Väistön kokoelma
Väistö ihmettelee, miksi sateenvarjot on ylipäätään tehty niin huonosti. Hän muistelee kaiholla vanhoja isoja sateenvarjoja, joita saattoi kantaa olalla, koska niissä oli nauha. Samalla nauha toimi samoin kuin hänen luomansa nipsuviritys.
”On suorastaan ympäristörikos myydä sellaisia sateenvarjoja, jotka hajoavat ensimmäisessä tuulenpuuskassa!” tuumaa Väistö.
Väistö toivoo, että sateenvarjoja kehitettäisiin enemmän juuri Suomen oloihin sopivammiksi.
”Kaikissa sateenvarjoissa pitäisi olla heijastavat reunat, kun syksyllä on niin pimeää ja varjot ovat usein mustia.”
Kesää varten samassa varjossa voisi olla lämpösuoja, tuumailee Väistö.
”Onko Suomessa sateenvarjon tekijöitä? Olisi kiva kuulla, mitä he tuumivat ehdotuksistani”, kirjoitti Väistö viestissään HS:lle.
”Kuluttajat eivät halua maksaa ekstraa.”
Suomessa ei ole sateenvarjon tekijöitä, mutta suunnittelijoita löytyy.
Suomalainen Lasessor-yritys teettää sateenvarjonsa Kiinassa, kuten moni muukin.
”Noin 95 prosenttia maailman sateenvarjoista tehdään Kiinassa. Sateenvarjot tehdään komponenteista, vähän niin kuin matkapuhelimet, ja kootaan sitten kasaan”, kertoo sateenvarjomyynnistä vastaava Timy Lassooy.
Lassooy kertoo, että kestäviä sateenvarjoja kyllä valmistetaan jo, mutta niitä ostetaan huomattavasti vähemmän kuin halpoja.
Kun valinta täytyy tehdä parin euron ja parinkymmenen euron välillä, mukaan lähtee helposti halvempi versio, vaikka se osoittautuisikin kertakäyttöiseksi rimpulaksi.
”Kuluttajat eivät halua maksaa ekstraa.”
Lassooy kertoo, että sateenvarjon kääntyminen nurin päin ei ole ongelma, jos varjo on tehty hyvin.
”Halpojen sateenvarjojen ruoteet on tehty teräksestä, ja kun se vääntyy, se ei palaudu.”
Laadukkaat sateenvarjot sen sijaan kestävät paremmin ympäri kääntymisen. Jos sateenvarjon ruoteet eli kehikon tukirakenteet on tehty lasikuidusta, varjo yleensä palautuu muotoonsa.
Tosin silläkin on rajansa. Jos tuuli tulee väärästä kulmasta, voi lasikuitukin vääntyä.
”Se on vähän kuin polvet. Jos menet kyykkyyn suoraan, nivelet kestävät sen ihan hyvin. Mutta annas olla, jos se polvi vääntyy sivusuunnassa. Sama juttu sateenvarjon kanssa.”
Lassooy sanoo, että jotkut markkinoivat sateenvarjojaan myrskynkestävinä, mutta he eivät tee niin.
”Vaikka meidän sateenvarjomme on testattu tuulitunnelissa, että ne kestävät 17 metriä sekunnissa puhaltavaa tuulta, aina voi tulla joku sivusuuntainen kova tuulenpuuska ja vääntää varjon rikki. Vaikka ruoteet kestäisivät, saattaa varsi vääntyä.”
Ympärikääntymistä estää Lassooyn mukaan myös se, jos sateenvarjo tehdään kahdesta eri kangasosasta. Silloin kankaiden väliin jää rako, josta tuuli pääsee läpi. Mutta jälleen esteeksi tulee hinta. Kahdesta kangaspalasta tehty sateenvarjo maksaa enemmän.
Samaan asiaan tyssää heijastinnauha. Lasessorin joissakin malleissa sellainen on, ja yrityksellä on jopa kokonaan heijastinmateriaalista valmistettu sateenvarjo. Sellaisia varjoja ei kuitenkaan saa kahdella eurolla vaan kahdellakymmenellä.
Jos kahtakymppiä ei halua maksaa, voi turvautua Väistön kikkaan. Sateet tuskin ovat tulevaisuudessa vähenemässä, sillä vaikka Voldemortia ei tulisikaan, ilmastonmuutos tulee.
Source: Helsingin Sanomat · Jonna Hovi-Horkan HS
At a glance
- Topic
- World
- Country
- 🇫🇮 FI
- Publisher language
- FI
- Added to Allnira