Sadat ihmiset marssivat viime sunnuntaina Lapualla, Etelä-Pohjanmaalla. Taskulamput valaisivat ja kännykät hohtivat illan pimeydessä.

Lapualla osoitettiin mieltä sosiaali- ja terveyskeskuksen toiminnan päättymistä vastaan. Palvelut on tarkoitus siirtää Seinäjoelle kolmenkymmenen kilometrin päähän.

Tuo viikon takainen protesti keskustan sydänmailla saattaa paljastaa yhden merkittävän syyn, miksi keskustan kannatus mataa.

Lapua nousi vastarintaan

Etelä-Pohjanmaa on keskustan vahvaa aluetta.

Lapualla on myös vertauskuvallista merkitystä keskustalle. Kyse ei kuitenkaan ole äärioikeistolaisesta lapuanliikkeestä, vaikka muiluttajat saivatkin alkutaipaleellaan ymmärrystä myös maalaisliittolaisilta.

Jo ennen Maalaisliiton perustamista Lapualla vanha- ja nuorsuomalaisten sovintokokouksessa näet ehdotettiin julkisesti ja todennäköisesti ensimmäistä kertaa oman puolueen perustamista maalaisväestölle. Vuosi oli 1906, kuukausia ennen nykyisin keskustana tunnetun puolueen perustamista.

Keskusta on ylivoimaisesti suurin puolue Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen valtuustossa 24 paikalla. Kakkosena on kokoomus 15 paikalla. Nämä kaksi puoluetta ovat 39 paikallaan selvä enemmistö 59-jäsenisestä aluevaltuustosta.

Valtiovarainministeriön asettama arviointiryhmä esitti Etelä-Pohjanmaalle useiden sosiaali- ja terveyspalvelujen toimipisteiden lakkauttamista ja keskittämistä. Keskustan aluevaltuutetut joutuvat todennäköisesti siunaamaan ainakin pääpiirteissään arviointiryhmän esityksen ja karsimaan toimipisteitä.

Arviointimenettely rajoittaa hyvinvointialueen päätösvaltaa. Hyvinvointialue ei voi tehdä merkittäviä talouspäätöksiä, jotka ovat arviointiryhmän ehdotusten vastaisia.

Etelä-Pohjanmaalla saadaan siis tuta, mitä on joutuminen valtiovarainministeriön tarkkailuluokalle, jos hyvinvointialueen talous sakkaa.

Keskustan tilanteen ristiriitaisuus huipentuu siihen, että Lapuan mielenosoitusta puuhasi keskustalainen aluevaltuutettu ja kaupunginvaltuuston jäsen Hanna Peräaho.

Annika Saarikko ja Sanna Marin Iltalehden haastattelussa Kuntatalon aluevaalivalvojaisissa.
Keskusta kampanjoi ensimmäisissä aluevaaleissa tavoitteella, että joka kunnassa on vähintään yksi sosiaali- ja terveysasema. Keskustan aiempi puheenjohtaja Annika Saarikko aluevaalien vaalivalvojaisissa silloisen SDP:n puheenjohtajan Sanna Marinin kanssa Helsingin kuntatalolla 23. tammikuuta 2022. Kuva: Silja Viitala / Yle

Ei jäänyt yhtä terveysasemaa joka kuntaan

Kauas on tultu keskustan aiemman puheenjohtajan Annika Saarikon vaatimuksesta ensimmäisissä aluevaaleissa vuonna 2022: yksi sosiaali- ja terveysasema joka kuntaan.

Jos ei kapina, niin ainakin napina on levinnyt Lapuan lisäksi myös muualle Etelä-Pohjanmaalla.

Palveluverkon karsintaa tehdään myös muilla keskustan vahvoilla alueilla, esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa.

Koska keskusta on useilla hyvinvointialueilla merkittävässä asemassa, puolue on joutunut hankalaan puristukseen. Rahapulan vuoksi keskustan aluevaltuutetut joutuvat päättämään sosiaali- ja terveyspalvelujen toimipisteiden sulkemisesta.

Joillakin hyvinvointialueilla asetelma on, että keskusta ja kokoomus suurimpina valtuustoryhminä vievät palveluiden karsimista eteenpäin ja perussuomalaiset äänestävät joitakin ratkaisuja vastaan.

Jotkut keskustalaiset pelkäävät, että perussuomalaiset hyötyvät asetelmasta ensi kevään eduskuntavaaleissa.

Keskusta arvostelee mummorallia, vaikka on mukana karsimassa palveluja

Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat ihmisille tärkeitä. Maakuntien Suomessa kansalaiset seuraavat, kuinka keskustankin johtamilla alueilla palvelupisteitä karsitaan.

Samaan aikaan valtakunnan politiikassa, mutta oppositiossa, keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen arvostelee pappa- ja mummorallia. Kela-taksit suhaavat syrjäkyliltä maakuntakeskuksiin palvelujen perässä.

Monet keskustavaikuttajat ovatkin sitä mieltä, että palveluverkon karsinta on yksi syy keskustan vaisuun valtakunnalliseen kannatukseen.

Yle Uutisten keskustavaikuttajille tekemässä kyselyssä seitsemän vastaajaa kymmenestä oli samaa mieltä siitä, että keskustan valtakunnallista kannatusta heikentää puolueen vahva asema hyvinvointialueilla juuri, kun palveluja karsitaan.

Monessa vastauksessa muistutettiin, että hyvinvointialueiden rahoitus ja tiukat säästöpaineet ovat valtion vastuulla. Alueilla ei ole omaa verotusoikeutta.

– Lähipalveluiden karsiminen henkilöityy äänestäjien arjessa niihin päättäjiin, jotka joutuvat tekemään ikävät päätökset aluevaltuustoissa. Suurimpana puolueena keskusta kantaa tästä kohtuuttoman raskaan poliittisen hinnan.

– On suorastaan pirullista, että oikeistopuolueet päättävät määrärahojen leikkaamisesta valtakunnan tasolla ja pakottavat keskustalaiset päättäjät toteuttamaan ne käytännössä aluetasolla. Samaan aikaan oikeiston omat, vähemmistössä olevat aluevaltuutetut ”puolustavat” palveluja aluevaltuustoissa. Näin härskiä kaksilla rattailla ajamista on harvoin nähty.

Jälkimmäisessä vastauksessa viitataan etenkin perussuomalaisiin.

Liki joka viides vastaaja oli väitteestä eri mieltä.

– Kannatuksen nostaminen hyvinvointialueiden huonolla tilanteella on jälleen yksi käyttämättä jäänyt mahdollisuus. Hallitusta, joka ei ole korjannut esimerkiksi rahoituslain ongelmia, olisi pitänyt syyttää heikkenevistä palveluista vahvemmin koko vaalikausi. Ei vain tällä viikolla, ja kun sairaaloja hallituksen toimesta aiemmin lakkautettiin.

Keskustan kannatuksessa on vain vähän oppositiolisää

Olen useamman kerran pohtinut jutuissani syitä siihen, miksi keskustan kannatus ei ole noussut merkittävästi oppositioaikana, eduskuntavaalien lähestyessä.

Tästä syystä myös Lapuan protestitarina oli vielä kerrottava.

Oppositiolisä keskustan kannatukseen on Ylen ja Taloustutkimuksen marraskuun kyselyssä yhden prosenttiyksikön luokkaa. Kannatus on nyt 12,2 prosenttia ja laskusuunnassa. Eduskuntavaaleissa vuonna 2023 lukema oli 11,3 prosenttia.

Ja mikä pahinta: vasemmistoliitto ohitti suosiossa keskustan.

Aiemmin olen todistellut, miten ihmiset muuttavat etelään ja väki vähenee eniten niiltä alueilta, joissa keskustan kannatus on vielä voimissaan.

Etelä-Suomen viidestä vaalipiiristä valitaan 111 kansanedustajaa. Keskusta sai niistä vain viisi vuoden 2023 vaaleissa. Perussuomalaiset nousi monessa vaalipiirissä keskustaa suuremmaksi.

Keskusta on puhunut aluepolitiikan ja maatalouden tärkeydestä. Teemat puhuttelevat varmasti ydinkannattajakuntaa, mutta niiden avulla voi olla vaikea tarttua liikkuviin äänestäjiin.

Olisi yllättävää, jos sosiaali- ja terveydenhoidon palvelupisteiden määrän karsimisesta ja keskustan alamaissa olevasta kannatuksesta ei keskusteltaisi viikonloppuna Hämeenlinnassa kokoontuvassa keskustan puoluevaltuustossa.

Ennen välikysymyksen tekoa keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen vaati hallitusta keskeyttämään arviointimenettelyt hyvinvointialueilla ja rahoitusmallin korjaamista pikaisesti. Video on julkaistu 11. marraskuuta.

Välikysymyksellä syyttävä sormi hallituksen suuntaan

Nyt tullaankin siihen, miksi keskusta teki viikko sitten välikysymyksen terveys- ja vanhuspalvelujen vaarantumisesta ja hyvinvointialueiden kestämättömästä tilanteesta.

Välikysymyksellä keskusta halusi osoittaa, että sen mielestä syylliset rahojen riittämättömyyteen ja sote-toimipaikkojen sulkemiseen löytyvät maan hallituksesta eli etenkin kokoomuksesta ja perussuomalaisista, ei hyvinvointialueiden keskustaryhmistä.

Välikysymyskeskustelussa keskiviikkona käytiin jälleen kerran eipäs–juupas-väittelyä edellisen ja nykyisen hallituksen synneistä ja siitä, kenen syytä on mikäkin asia. Hallitus sai jälleen eduskunnan luottamuksen äänin 95–78.

Väittely kuitenkin jatkuu seuraaviin eduskuntavaaleihin asti.

Keväällä on sitten äänestäjien vuoro ratkaista, kehen luottaa seuraavat neljä vuotta. Hoitoon pääsystä tulee takuuvarmasti yksi vaalien pääteemoista.

Source: Yle · Ari Hakahuhta

At a glance

Topic
World
Country
🇫🇮 FI
Publisher language
FI
Added to Allnira