Nato | Näin menetellään, jos Nato-Suomi joutuu sotaan

Ensimmäinen arvio Nato-Suomen vallanjaosta on nyt valmis.

Parlamentaarisen työryhmä eli kaikkien eduskuntapuolueiden ryhmä jätti arvionsa keskiviikkona.

Mietinnössä kuvataan vaihe vaiheelta, miten Suomi tekisi päätökset, jos Nato olisi ottamassa käyttöön sen yhteistä puolustusta koskevan artiklan viisi. Käytännössä siis, jos johonkin Nato-maahan hyökättäisiin.

Artiklan aktivointi vaatii yksimielisyyttä, ja siitä päätetään Naton neuvostossa.

Tätä ennen Suomen kannan Naton neuvostossa linjaisi tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Asiaa käsiteltäisiin presidentin ja hallituksen yhteisessä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa (tp-utva).

Lisäksi eduskuntaa tulisi informoida.

Naton jatkotoimista tehtäisiin tarvittaessa erillisiä päätöksiä, joihin tulisi muodostaa kansallisesti kanta.

Suomessa pitäisi päättää kansainvälisen avun antamisesta tai yhteistyöstä liittolaisten kanssa. Tätä käsittelisivät jälleen tp-utva ja muut mahdolliset ministerivaliokunnat. Eduskunnan tiedonsaannista tulisi huolehtia.

Eduskunta osallistuisi päätöksentekoon, jos kansainvälinen apu tai yhteistoiminta voisi sisältää sotilaallisten voimakeinojen käyttämistä.

Jos Suomi voisi joutua sodan osapuoleksi, sovellettaisiin perustuslain menettelyjä sodasta ja rauhasta päättämisestä. Presidentti päättää sodasta valtioneuvoston ratkaisuehdotuksesta saatuaan eduskunnan suostumuksen.

Suomen perustuslakia ei tarvitse muuttaa Nato-jäsenyyden vuoksi, arvio toteaa.

Myöskään presidentin ja hallituksen ulkopolitiikan yhteisjohtamista tai sotilaskäskyasioiden päätöksentekotapaa ei ryhmän mielestä tarvitse muuttaa.

Eduskuntaa pitäisi sen sijaan vastaisuudessa informoida yhä säännöllisemmin Nato-asioissa. Tietoa pitäisi saada riittävästi, myös ennakolta ja myös salassa pidettävistä asioista. Parlamentaarisen työryhmä eli kaikkien eduskuntapuolueiden ryhmä jätti arvionsa keskiviikkona.

”Työryhmä on tullut siihen johtopäätökseen, että meillä on hyvin toimiva Nato-asioiden kansallinen johtamisjärjestelmä ja myös perustuslain sääntely. Sitä on käytetty ja on käytettävä siten, että maksimoidaan Suomen vaikutusmahdollisuudet Natossa isänmaan hyväksi”, sanoo työryhmän puheenjohtaja, perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Heikki Vestman (kok).

Raportin taustalla on Suomen Nato-jäsenyyden valmistelun yhteydessä vuonna alkanut keskustelu siitä, muuttaako jäsenyys presidentin, hallituksen ja eduskunnan välistä vallanjakoa.

Perustuslakivaliokunta edellytti asian arvioimista.

Nyt työnsä päättäneen työryhmän tehtävänä oli ottaa kantaa siihen, pitäisikö lainsäädäntöä tai päätöksentekokäytäntöjä muuttaa.

Työryhmä kuuli työnsä pohjaksi noin 70 asiantuntijaa.

Selvä enemmistö näistä tuki Vestmanin mukaan näkemystä siitä, ettei perustuslain muuttamiselle ole tarvetta.

Suomessa presidentti johtaa perustuslain mukaan ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Hän myös esimerkiksi edustaa Suomea Naton huippukokouksissa.

Vaikka perustavanlaatuisille muutoksille ei ole tarvetta, olisi päätöksentekoa työryhmän mukaan syytä kehittää.

Se esittää esimerkiksi, että valtioneuvoston pitäisi laatia kirjallinen yleisohjeistus siitä, miten eduskunnan tiedonsaanti Nato-asioissa hoidetaan.

Työryhmä painottaa tiedonsaannin säännöllisyyttä. Naton neuvostossa, eli sen ylimmässä päättävässä elimessä, käsiteltävistä asioista tulisi informoida esimerkiksi jonkinlaisen Nato-asioiden vuosikellon pohjalta.

Nato-asioita koskevia rajattuja selontekoja tai selvityksiä ajankohtaisista teemoista voitaisiin myös antaa nykyistä useammin.

Eduskunnasta toimittajien korviin on toisinaan kantautunut tilanteita, joissa osa kansanedustajista on kokenut, ettei asioista ole saatu riittävästi tietoa.

Tällainen tilanne oli esimerkiksi Natoa sivuava ydinenergialain muutos. Se linjasi ydinräjähteisiin liittyviä rajoituksia Suomen maaperällä.

Vestman sanoo, että työryhmän arvion mukaan tiedonsaantioikeuden toteuttaminen Nato-asioissa on kuitenkin ollut pääosin sujuvaa.