Nämä kuusi teosta kilpailevat lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinnosta

Ehdokkaat käsittelevät isoja kysymyksiä: ilmastokriisiä, yhteiskunnan jakautumista, köyhyyttä, yksinäisyyttä ja ystävyyttä. Yhteistä on lämmin katse aiheisiin.

11:26

Suomen Kirjasäätiö jakaa vuosittain Finlandia-palkinnot kolmessa kategoriassa.

Säätiö julkisti keskiviikkona kuusi lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-ehdokasta:

1. Lena Frölander-Ulf: Lysinea – Erään laivan ihmeellinen matka (Förlaget / Teos)

Lautakunta kuvaa Jaana Nikulan suomentamaa kuvaromaania tarkkaan hiotuksi vertauskuvalliseksi tarinaksi, joka on hyytävän ajankohtainen. Päähenkilönä on valtamerellä purjehtiva kettupoika Ruska.

Raadin mukaan vaikuttava teksti ja syvällinen kuvitus peilaavat ilmastokriisiä ja yhteiskunnan eriarvoisuutta. Teos kuitenkin kylvää lukijaan toivoa ja rohkeutta: empatian ja yhteisön avulla on mahdollista löytää ratkaisuja.

2. Päivi Haanpää: Retro (Hertta)

Hyvän mielen säeromaaniksi kuvattu Retro kertoo aloittelevan yhtyeen haparoivista ensiaskelista. Se ottaa teiniromantiikan ja musiikin kuolemanvakavasti ja kuvaa kouluikäisten rakastumista hellyydellä ja lämmöllä.

Lautakunta luonnehtii kirjan kieltä ketteräksi ja ilmavaksi, rytmiltään musikaaliseksi. Sen mukaan teoksen kerronnan voima on odottavissa ja pysähtyneissä hetkissä.

3. Hannah Lutz, Carina Frondén, Jenny Lucander ja Ida Berg: Aida ja helleaalto (Förlaget / Teos)

Päivi Koiviston suomentama kuvakirja Aida ja helleaalto lähestyy ilmastokriisiä rakentavasti ja rohkaisevasti. Aidan lähimeri on täynnä sinilevää ja yölläkin on kuuma. Aiheen vakavuus avautuu päähenkilön kautta, joka asettuu eläinten asemaan.

Harmoninen kirja on syntynyt kirjailijan, kuvittajan, kielitieteilijän ja ympäristöpedagogin yhteistyönä. Se yhdistää fiktiota ja faktaa lautakunnan sanoin poikkeuksellisen toimivalla tavalla ja onnistuu olemaan myös toiveikas.

4. Elina Vahvaselkä: Kolmesti viety sielu (Tammi)

Synkkäsävyinen fantasiaromaani sijoittuu vaihtoehtoiseen tulevaisuuteen, jossa yhteiskunta on jakautunut ja eriarvoisuus kukoistaa. Kun Sam ja Ella – valosielu ja demoni – kohtaavat, erilaiset maailmat törmäävät. Kirjan päähenkilöt joutuvat valitsemaan, kehen he luottavat ja keiden puolella ovat.

Perusteluiden mukaan tiivistunnelmainen teos pitää otteessaan ja yhdistää taitavasti säe- ja proosamuotoista kerrontaa.

5. Maria Vilja: Ilmapallokivi (Karisto)

Kauniin värikylläiseksi luonnehdittu kuvakirja lähestyy köyhyyttä ja eriarvoisuutta lapsen näkökulmasta. Panu tahtoisi vappupallon, mutta äidin mukaan siihen ei ole varaa.

Lukija joutuu käsittelemään vaille jäämisen ja epäreiluuden vaikeita tunteita. Onneksi Panu löytää erityisen kiven.

Kirja viestii, että arjen taika voi tuoda lapsen maailmaan iloa ja merkityksellisyyttä, vaikka luovat ratkaisut eivät poista rakenteellisia ongelmia.

6. Kristiina Wallin ja Erika Kallasmaa: Älä pelkää, PÖÖ! (Teos)

Yksinäisyyttä käsittelevä kuvakirja on raadin mukaan haikean säkenöivä ja monikerroksinen teos. Se kertoo kolmen erilaisen olennon kohtaamisesta. Mukana on kummitus, koira ja ”hajamietteinen”.

Vaikka kaikki puhuvat eri kieltä, syntyy ymmärrystä, yksinäisyys hälvenee ja tilalle kasvaa ystävyys. Kuvitus päästää kurkistamaan rivien väliin. Teksti ja kuva muodostavat eheän kokonaisuuden, ajattelee raati.

Voittaja selviää marraskuussa

Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-voittajan valitsee tänä vuonna Duudsoneista tuttu Jukka Hildén.

Lasten- ja nuortenkirjallisuuden ehdokaslautakuntaan kuuluivat Arniika Kuusisto (pj.), Fanny Fröman, Joel Melasniemi, Pietari Kantonen, Rauha Mäkilä ja Linnea Peurakoski.

Viime vuonna voittaja oli Tomi Kontion Koira nimeltään Kissa hyvästelee ystävän (Teos).

Kaunokirjallisuuden palkintoehdokkaat paljastetaan torstaina. Kaikki Finlandia-voittajat julkistetaan 26. marraskuuta Ylen suorassa lähetyksessä.

Jokaisen kategorian voittaja saa palkinnoksi 30 000 euroa.