Miksi Putin-puhelu jäi Euroopassa vähälle huomiolle? Tutkija kertoo kaksi syytä

Päivän uutiset menivät uusiksi tiistaina, kun Suomen presidentti Alexander Stubb ja Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre soittivat Venäjän presidentille Vladimir Putinille.

Tai menivät ainakin Suomessa.

Keski-Euroopassa Ranskan ja Saksan medioissa puhelu on ollut esillä perusuutisissa, mutta muutoin on ollut hiljaista. Mistä se kertoo?

Osittain siitä, että puhelun merkitys on vielä epäselvä, sanoo Eurooppa-tutkija Timo Miettinen Helsingin yliopistosta.

– Ulkopoliittisena tapahtumana puhelu on suurempi Suomen kuin Saksan tai Ranskan näkökulmasta, hän sanoo.

Miettinen uskoo, että eurooppalaiselle yleisölle ratkaiseva kysymys on, muuttaako puhelinkeskustelu sodan tai neuvotteluiden kulkua.

– Näyttää siltä, että tällaisten keskustelujen hyötyä pidetään aika vähäisenä silloin, kun Venäjä jatkaa hyökkäystään, Miettinen sanoo.

Koordinaation puute huomion kohteena

Huomio on kiinnittynyt eurooppalaiseen koordinaation puutteeseen.

Tiistaina Tanskan pääministeri Mette Frederiksen sanoi suhtautuvansa puheluun hyvin epäileväisesti. Myös Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson on ilmaissut varauksensa.

Viron ulkoministeri Margus Tsahkna julkaisi viestipalvelu X:ssä pitkän päivityksen, jossa hän muun muassa sanoi, että jokaisen yhteydenoton Venäjään on viestittävä Euroopan yhtenäisyydestä ja päättäväisyydestä tukea Ukrainaa.

Puolan pääministeri Donald Tusk sanoi suhtautuvansa yhteydenpitoon Venäjän kanssa hyvin varovaisesti ja kehotti Stubbia ja Størea valppauteen keskusteluissa Putinin kanssa.

Keskusteluyhteyden avaamisella on itsessään merkitys, mutta samaan aikaan pitää muistaa, ettei Stubbilla ja Størellä ollut EU:n yhteistä neuvottelumandaattia, Miettinen sanoo.

Siksi voi ajatella, että puhelu ei edusta EU-maiden Venäjä-politiikan muutosta.

Miettisen mukaan uutisoinnista ei voi kuitenkaan tehdä sellaista päätelmää, että Stubbin ja Støren toimintaa olisi voimakkaasti arvosteltu.

Hän arvioi, että taustalla voi silti olla huolta eurooppalaisen koordinaation tilasta.

Ulkopolitiikalla on usein haettu suosiota

Ranskassa ja Saksassa on tällä hetkellä sisäpoliittisia kriisejä, jotka vievät johtajien huomiota. Vältelläänkö isoissa maissa puhelun käsittelyä?

Tähän selitykseen Timo Miettinen ei usko. Esimerkiksi Ranskan presidentti Emmanuel Macronin ulkopolitiikka on ollut menestyksekästä, ja hän on kerännyt sillä pisteitä.

– Yleisellä tasolla voi sanoa, että ulkopolitiikassa johtajat ovat pyrkineet näyttämään oikeamielisiltä oman kansansa silmissä.

Vaikka tavallista ranskalaista tai saksalaista ei välttämättä kiinnosta, soittaako Suomen presidentti Venäjän presidentille, Venäjän hyökkäyssodan kehityskulku kyllä kiinnostaa, Miettinen pohtii.

Sen sijaan toinen kysymys on, kuinka pitkälle vietyjä johtopäätöksiä tiistaisesta puhelusta voi tehdä.

– Tällä hetkellä näyttää siltä, että sitä ei pidetä vielä suurena käännekohtana EU-Venäjä-suhteiden kehityksessä.