Logistiikka | Suomen menestyminen edellyttää kilpailukykyistä logistiikkaa

Suomen menestyminen edellyttää kilpailukykyistä logistiikkaa. Tiekuljetusten osuus kaikista tavarankuljetuksista Suomessa on 90 prosenttia. Monet toimintaympäristön muutokset heijastuvat voimakkaasti kuljetus- ja logistiikka-alaan. Keskeinen logistiikan kilpailukykyyn vaikuttava tekijä on kansainvälinen ympäristösääntely, jossa Suomen tarpeet usein jäävät katveeseen.

Raskaan liikenteen päästöjä on tärkeä vähentää, ja siirtymää fossiilisista vaihtoehtoisiin käyttövoimiin edistää. Siirtymä on meneillään, mutta diesel säilyy vielä pitkään keskeisenä raskaan kaluston käyttövoimana. Kehitystä vaikeuttaa etenkin puutteellinen vaihtoehtoisten käyttövoimien (kuten sähkö ja biokaasu) jakeluinfra, sekä sähköisen raskaan kuorma-autokaluston kalleus verrattuna polttomoottorikalustoon.

Vuonna 2028 päästökauppa laajentuu tieliikenteeseen koko EU-alueen laajuisen polttoainejakelun päästökauppamekanismin myötä. Samaan aikaan myös jakeluvelvoite Suomessa on nousemassa. Nämä päällekkäiset toimet uhkaavat nostaa merkittävästi logistisia kustannuksiamme.

Päästökauppa sallii sen tulojen palautuksen jäsenmaille. Tuloilla rahoitetaan EU:n sosiaalista ilmastorahastoa, jonka tavoite on tukea haavoittuvassa asemassa olevia kansalaisia ja mikroyrityksiä päästökaupan laajentuessa tieliikenteeseen. EU-rahoituksen saaminen edellyttää jäsenmailta ilmastotoimien sosiaalisen tuen suunnitelmaa. Suomen suunnitelma on valmistumassa ja toimitetaan komissiolle syksyn aikana. Saanto rahastosta on noin 350 miljoonaa euroa, minkä lisäksi edellytetään kansallista omarahoitusosuutta 25 prosenttia.

Tavaraliikenne ei voi sähköistyä ilman kattavaa jakeluinfraa.

Raskaalle liikenteelle on suunnitelmaluonnoksessa ehdotettu vain 31 miljoonaa euroa. Summalla on tarkoitus tukea alan mikroyritysten sähköisen raskaan kaluston hankintoja, mikä on myönteistä. Vähäpäästöisten kuorma-autojen hankintatuki on kustannustehokas keino edistää käyttövoimasiirtymää ja vähentää päästöjä verrattuna moniin liikenteen toimiin.

Hankintatuen osuus kaikista liikenteelle ehdotetuista toimista on kuitenkin vain kymmenen prosenttia, eli hyvin vaatimaton ottaen huomioon tiekuljetusten merkityksen Suomelle.

Luonnoksessa ei myöskään ehdoteta päästökauppatulojen käyttämistä jakeluinfraan, jonka toimivuus on edellytys raskaan liikenteen päästöjen vähentämiselle. Tämä on pettymys, koska pitkämatkainen tavaraliikenne ei voi sähköistyä ilman kattavaa jakeluinfraa. Ilman panostuksia jakeluinfraan Suomi ei myöskään ole pääsemässä tavoitteisiin, jotka EU:n vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfra-asetus vuoteen 2030 mennessä meille asettaa.

On välttämätöntä, että ilmastotoimien sosiaalisen tuen suunnitelmaa täydennetään. Hankintatuen lisäksi panostuksia tarvitsee vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluinfra, ja tavaraliikenteelle korvamerkittyä osuutta rahastosta lisätä merkittävästi. Suomen kannattaa jo logistisen takamatkamme takia etsiä kaikki keinot sille, miten pidämme tavarat liikkeessä.

Tavaraliikenteen tarpeet tulee ottaa tasapuolisesti huomioon päästökauppatulojen kohdentamisessa. Kuljetus- ja logistiikka-alan kilpailukyky on turvattava kansainvälisen ympäristösääntelyn kiristyessä. Kyse ei ole vain yhdestä toimialasta vaan laajemmin yritysten menestymisestä.

• Anssi Kujala
• toimitusjohtaja
• Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry
• Outi Nietola
• toimitusjohtaja
• Logistiikkayritysten Liitto ry

HS:n toimitus valitsee ja toimittaa mielipidekirjoitukset. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin täältä.