Riemannin hypoteesia on jo kauan sovellettu käytännössä, mutta sen todistaminen on ollut matematiikan suurimpia ongelmia.

  • STT

12:52

Tekoäly-yhtiö Anthropicin matemaatikko väittää ratkaisseensa kielimallin avulla pulman, jota matemaatikot ovat yrittäneet ratkaista lähes 170 vuoden ajan.

Tutkija Levent Alpöge ilmoitti perjantaina todistaneensa Riemannin hypoteesin apunaan Anthropicin suuri kielimalli Claude. Hän julkaisi samalla tekoälyn laatiman todistuksen, joka on kirjoitettu matemaattisten väitteiden tarkistamiseen tarkoitetulla Lean-ohjelmointikielellä. Muut tutkijat käyvät nyt todistusta läpi varmistaakseen, ettei koodissa ole virheitä.

Alpögen julkaisu tuli vain päivää sen jälkeen, kun Anthropic listautui pörssiin. Ilmoituksen jälkeen toinen matemaatikko Alessandro Masullo julkaisi oman, keskeneräisen todistuksensa, jota oli laatinut Riemannin hypoteesille lähes 12 vuoden ajan.

”Mittakaava eri kaliiperia”

Kyseessä on uusin tapaus, jossa tekoälykielimalli olisi auttanut ratkaisemaan matematiikan ongelman. Tekoäly-yhtiö OpenAI on julkaissut parin viime kuukauden aikana paljon uusia matemaattisia tuloksia, jotka on tuotettu sen sisäisellä tekoälyjärjestelmällä.

Matematiikan professori Kaisa Matomäki Turun yliopistosta sanookin, ettei väite Riemannin hypoteesin todistamisesta ollut enää ihan yhtä hämmästyttävä kuin se olisi ollut vain muutama kuukausi aiemmin.

– Se oli tavallaan luonnollinen jatkumo (aiemmille löydöksille), mutta tietysti sen mittakaava oli vielä eri kaliiperia, hän toteaa.

Riemannin hypoteesin esitti saksalaismatemaatikko Bernhard Riemann vuonna 1859. Se on siitä lähtien ollut yksi suurimmista avoimista ongelmista matematiikassa.

Matomäki selittää, että hypoteesissa on kyse kompleksifunktiosta. Hypoteesin mukaan funktion kaikki epätriviaalit nollakohdat ovat tietyllä suoralla.

Riemannin alkuperäinen väite koski alkulukujen jakautumiseen läheisesti liittyvää Riemannin zeeta-funktiota. Väitteen periaatetta on sittemmin yleistetty muihinkin samankaltaisiin funktioihin. Alpögen todistus koskisi juuri yleistettyä Riemannin hypoteesia.

– Nollakohtia on aiemmin laskettu tosi pitkälle, ja siihen saakka kaikki on toiminut. Mutta ei ole pystytty todistamaan, että ne kaikki loputkin äärettömän monet nollakohdat ovat siinä suoralla, Matomäki sanoo.

Todistus ymmärrettävä ennen hyödyntämistä

Matomäki ei näe Riemannin hypoteesin ratkaisulle erityisiä käytännön sovelluksia vaan pitää sitä teoreettisena edistysaskeleena. Hän nostaa esille, että monissa lukuteorian sovelluksissa on jo valmiiksi oletettu hypoteesin pitävän paikkansa.

– Esimerkiksi voi olla jokin salausalgoritmi, jonka tiedetään toimivan nopeammin, jos Riemannin hypoteesi on totta. Mutta ei se siihen nopeuteen vaikuta, jos meillä nyt on formaali todistus siitä.

Matemaatikot pääsevät Matomäen mukaan hyödyntämään todistusta vasta sitten, kun se on saatu ihmisille ymmärrettävään muotoon. Hänen mielestään tekoälymalleista on apua esimerkiksi laskelmissa, mutta pelkkä järkälemäinen tekoälytodistus ei kuitenkaan kerro muuta kuin sen, että hypoteesi on tosi.

– Se ei anna meille hirveästi lisäymmärrystä aiheeseen, ennen kuin ihmiset ovat kerinneet työskentelemään aiheen parissa, Matomäki sanoo.

Toistaiseksi Alpögen todistusta on pystytty varmistelemaan vain tietokoneiden avulla. Matomäen mukaan virheen mahdollisuus on vielä olemassa.

– Eli en vielä kirkossa kuuluttaisi tätä tulosta, mutta tietokonetarkistukset ovat kaikki kyllä antaneet positiivisia tuloksia tähän saakka.

Source: Yle · STT

At a glance

Topic
World
Country
🇫🇮 FI
Publisher language
FI
Added to Allnira