Tänä vuonna Helsingin Stockmannin jouluikkunassa vilisee tonttujen tai metsän eläinten sijaan shoppailevia puluja.
Moderni ikkuna on kerännyt kritiikkiä sosiaalisessa mediassa, joten HS:n tuoreessa jutussa vertailtiin installaatiota Stockan vanhoihin jouluikkunoihin. Mukana oli myös kuva ”palavakatseisesta Joulupukista” 1950- ja 1960-lukujen taitteesta.
Jutun julkaisun jälkeen toimitus vastaanotti oikaisupyynnön helsinkiläiseltä Hannu Hartikaiselta.
Hänen mukaansa kuvassa esiintyvä palavasilmäinen pukki ei suinkaan ollut peräisin Stockmannin vaan Sokoksen näyteikkunasta.
Sokoksen palavakatseinen Joulupukki 1950–60-lukujen taitteesta. Kuva: István Rácz / Museovirasto
Hartikainen muistaa asian, koska oli noin seitsemän- tai kahdeksanvuotiaana vanhempiensa kanssa katsomassa kyseistä jouluikkunaa. Vuosi oli ehkä 1960, ja perhe asui tuolloin Töölössä.
Pukki teki kansakoulun toista luokkaa käyneeseen pikkupoikaan lähtemättömän vaikutuksen. Eikä varsinaisesti hyvässä mielessä.
”Se oli valtavan kokoinen ja tosi pelottava”, 73-vuotias Hartikainen sanoo nyt.
Vaikka Stockmannin jouluikkuna on kaikkien helsinkiläisten tuntema konsepti, aikanaan myös Sokoksella oli omansa. Hartikaisen mukaan pelottava pukki oli Postitalon puolen ikkunassa.
Sokoksen joulupukki ei ollut pelkästään suurikokoinen ja kuumottavan näköinen, vaan se myös liikkui.
Pää saattoi nyökytellä, silmät pyöriä tai kädet heilua, Hartikainen kertoo.
Hänen tietääkseen pukin takana oli elävä ihminen, joka ohjasi hahmon liikkeitä.
Hannu Hartikaisen mukaan aiemmin julkaistussa kuvassa esiintyvä palavasilmäinen pukki ei suinkaan ollut peräisin Stockmannin vaan Sokoksen näyteikkunasta. Kuva: Saara Mansikkamäki / HS
Palavakatseinen pukki on selvästi tehnyt vaikutuksen moniin noin 1950-luvulla syntyneisiin. Useat näyttävät yhtyvän Hartikaisen kuvaukseen joulupukin karmivuudesta. Asiasta on käyty vilkasta keskustelua Helsinki vanhoissa kuvissa -nimisessä Facebook-ryhmässä.
Hahmoa kuvataan Facebook-kommenteissa ”kamalaksi”, ”pelottavaksi” ja ”rumaksi”. Joku kertoo alkaneensa lapsena itkemään näyteikkunan läheisyydessä, toinen sanoo pukin tehneen hänestä yökastelijan.
Hartikainen muistelee, että pukki oli Sokoksen ikkunassa useamman vuoden ajan. Sen koommin sitä ei ole näkynyt, kenties siksi, että lapset pelkäsivät sitä liikaa.
”Kyllähän tuolla on ollut pitkäaikainen vaikutus. On jäänyt muistiin itselle ja monille ikätovereille.”
Nykyään Hartikainen asuu Herttoniemessä. Kuten monelle helsinkiläiselle, myös hänelle jouluikkunat ovat pitkä perinne.
Helsingin Sokoksella ei ole enää erillistä jouluikkunaa, mutta Stockmannin ikkunaa Hartikainen on käynyt katsomassa omien lasten ja lastenlastenkin kanssa säännöllisesti.
Tämän vuoden puluasetelmaa hän tosin kävi paikan päällä katsomassa vasta HS:n kuvaajan kanssa. Se ei tehnyt häneen suurta vaikutusta.
”Olihan se vähän erikoinen. Ehkä perinteiset [jouluikkunat] ovat parempia.”
Stockmannin jouluikkuna on Hartikaisen perheelle pitkä perinne. Kuva: Saara Mansikkamäki / HS
Source: Helsingin Sanomat · Roosa Welling HS
At a glance
- Topic
- World
- Country
- 🇫🇮 FI
- Publisher language
- FI
- Added to Allnira