Seurakuntatalo jäi purkamatta: lepakot ovat majailleet siellä vuosikymmeniä

Rauhoitettujen eläinten vuoksi haettavat poikkeusluvat voivat hidastaa kiinteistöjen rakennus- ja purku-urakoita. Lupia haetaan esimerkiksi lepakoiden vuoksi.

19:37

Pitkään tyhjillään olleen Nokian Maurin seurakuntatalon purku ehdittiin aloittamaan viime keväänä, mutta rakennuksesta löytyneet papanat muuttivat suunnitelmia.

Nokian seurakunnan talousjohtaja Ville Lehtonen kertoo, että tarkemmissa tutkimuksissa jätökset paljastuivat pohjanlepakoiden jättämiksi. Tyhjä talo on toiminut lepakoiden turvapaikkana.

Runsaan jätösmäärän perusteella lepakoiden arveltiin käyttäneen rakennusta lisääntymis- ja levähdyspaikkanaan jopa vuosikymmenten ajan.

Tällä hetkellä rakennuksessa ei tiettävästi ole lepakoita, mutta niiden odotetaan palaavan.

Lepakot ovat luonnonsuojelulain mukaisesti rauhoitettuja ja erityisesti suojeltavia lajeja, joiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ei saa hävittää eikä heikentää ilman Lupa- ja valvontavirastolta (LVV) haettua poikkeuslupaa.

Poikkeuslupahakemukset kovassa kasvussa

Luonnoneläimet, kuten lepakot viivästyttävät rakennus- ja purkutöitä yhä useammin.

Luonnoneläimet, kuten lepakot ja niiden vuoksi haettavat poikkeusluvat hidastavat yhä useammin kiinteistöjen rakennus- tai purku-urakoita.

LVV:n luonnonsuojeluyksikön ylitarkastaja Saija Porramo kertoo, että virastolta on haettu vuodesta 2015 lähtien 173 lepakoita koskevaa poikkeuslupaa. Tämän vuoden aikana hakemuksia on tullut jo 49.

Suurin osa hakemuksista liittyy rakennusten purkamiseen tai remontointiin. Osa taas tutkimuslupiin, joita tarvitaan lepakoiden käsittelyyn esimerkiksi silloin, kun niitä halutaan rengastaa.

Porramon mukaan hakemusmäärien kasvu kertoo ennen kaikkea tietoisuuden lisääntymisestä.

– Kun tietämys erityisesti suojeltujen lajien esiintymisestä ja niiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämis- ja heikentämiskiellosta lisääntyy, osataan ne huomioida suunnittelussa ja niitä löydetään eri tavalla kuin aiemmin.

Hankkeissa asiat selviävät yleensä etukäteen tehtävissä luontoselvityksissä. Luontoselvitystä edellytetään yleensä kaavoituksen vaikutusten arvioimiseksi, mutta eläimistö on hyvä kartoittaa myös ennen remontointi-, rakennus- tai purkuhankkeita.

Porramon mukaan sen tekeminen kannattaa.

– Siinä vaiheessa, kun kalusto on tilattu paikalle ja selviääkin, että rakennuksessa on lepakoita, joudutaan urakka joka tapauksessa keskeyttämään selvittämisen ajaksi ja mahdollisesti hakemaan poikkeuslupaa.

Huonokuntoinen talo huolettaa seurakuntaa

Nokian seurakunta ei ole vielä hakenut poikkeuslupaa seurakuntatalon purkamiselle. Tontille ei ole suunnitteilla esimerkiksi uutta rakennusta.

Vaikka rakennuksen purkamisella ei Ville Lehtosen mukaan ole kiire, ei sitä haluta lykätä loputtomiin. Rakennus on hyvin huonokuntoinen ja sen vuoksi mahdollinen turvallisuusriski sen läheisyydessä liikkuville.

– Rakennus sijaitsee hautausmaan välittömässä läheisyydessä, joten huolettaa, että se voi olla vaaraksi. Haluamme kuitenkin ottaa luontoarvot huomioon, Lehtonen sanoo.

LVV:n Saija Porramo kertoo, että poikkeuslupa myönnetään, mikäli lain mukaiset edellytykset täyttyvät.

– Ihmiset ovat aika hyvin perillä siitä, mitkä poikkeamisedellytykset ovat. Me teemme myös lupatarpeen arvioita, joiden perusteella saadaan karsittua sellaisia hankkeita, jotka eivät täytä poikkeusluvan edellytyksiä.

Hanketta voidaan myös muuttaa siten, ettei poikkeuslupaa edellytetä.

Purettavien rakennusten osalta poikkeuslupaedellytykset voivat yleensä täyttyä esimerkiksi rakennuksen huonon kunnon tai yleisen edun kannalta merkittävän hankkeen perusteella.

Lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja halutaan suojella, koska ne on arvioitu merkittäviksi lajin elinkierron kannalta.

Porramo kertoo, että Suomen luonnossa lepakoille luontaisia ympäristöjä on melko vähän, ja siksi ne usein hakeutuvat rakennuksiin.

– Suojelulla pyritään siis siihen, että laji ei pitkällä tähtäimellä häviä.